Opettajat ovat selitys Suomen koulumenestykselle – ja ehkä myös sen hiipumiselle

NÄKÖKULMA: Miten houkutella opettajiksi yhtä hyviä naisia kuin ennenkin, kirjoittaa Roope Uusitalo.
Kotimaa 19.5.2016 19:30
Roope Uusitalo
© Outi Kainiemi

Suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten oppimistulosten heikkeneminen on herättänyt huolta maailman parhaan koulun muuttumisesta keskinkertaiseksi. Oikeastaan kyse on vain pudotuksesta maailmanmestaruustasolta Euroopan parhaaksi, mutta silti ensi joulukuussa ilmestyviä seuraavia PISA-tuloksia odotetaan poikkeuksellisen hartaasti.

Hiukan noloa suomalaisten koulutustutkijoiden kannalta on, että sen paremmin loistavaa PISA-menestystä kuin tulosten heikkenemistäkään ei ole kunnolla osattu selittää. Suomalainen koulu on useimmilla OECD:n käyttämillä mittareilla kovin keskimääräinen.

Esimerkiksi rahaa koulutukseen kuluu suunnilleen OECD-maiden keskiarvon verran eikä luokkakokokaan ole poikkeuksellisen pieni. Suomalaislapset aloittavat koulun keskimääräistä myöhemmin ja viettävät koulussa keskimääräistä vähemmän aikaa. Yhtenäisestä peruskoulusta on ollut tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämisessä hyötyä, mutta samanlaisia yhtenäiskouluja on muuallakin.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu