Onko ruotsinkielisillä Suomessa liikaa valtaa?

pakkoruotsi
Teksti
Susan Heikkinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Suomenruotsalaisuus ankka
Kuvitus Kaisa Rautaheimo.

Kysymys ruotsin kielen asemasta Suomessa voidaan asettaa monella tavalla. Esimerkiksi, tuoko kielivähemmistö maahan jotain sellaista vaikeasti mitattavaa monikulttuurisuutta, jonka ylläpito kannattaa, koska ilman sitä Suomi olisi kaikille huonompi paikka?

Yksi yleisimmistä kielivähemmistöä koskevista väitteistä on, että ruotsinkielisillä on Suomessa liikaa valtaa.

Ruotsalainen kansanpuolue sai viime eduskuntavaaleissa koko maassa 126 520 ääntä eli 4,6 prosenttia äänistä. Pienuudestaan huolimatta Rkp on ollut mukana jokaisessa hallituksessa vuodesta 1975. Miksi, valtiotieteen emeritusprofessori Tuomo Martikainen?

“Ensinnäkin pragmaattisista syistä. Suomen poliittinen linkki Pohjoismaihin menee pitkälti Rkp:n kautta. Voin vain kuvitella, millainen älähdys Ruotsista ja muista Pohjoismaista lähtisi, jos Rkp poistettaisiin hallitusvastuusta. Hallituksen sisällä Rkp:lla on ollut vaa’ankieliasema vasemmiston ja oikeiston kamppailussa. Se on ollut maltillinen, sovitteleva, helppo kaikille ryhmille, ja tässä mielessä salonkikelpoinen puolue. Rkp edustaa ainoata liberalismin linnaketta Suomessa, mikä myös perustelee sen paikkaa hallituksessa. Se on legitimoinut asemaansa myös siten, että sillä on ollut aina eteviä poliitikkoja.”

Entä yleinen käsitys poliittisesta symbioosista: Rkp liittoutuu aina kulloinkin vallassa olevan suuren puolueen kanssa ja kumpikin hyötyy? Rkp tukee hallituksen politiikkaa, mitä se onkaan, ja saa vastineeksi hallituksen tuen kielipolitiikalleen?

“Se on selvä. Mutta on hyvä muistaa, että koko ruotsinkielisen väestön olemassaolo on erittäin riippuvainen poliittisista päätöksistä. Rkp:n on keinoilla millä hyvänsä päästävä näköalapaikoille ja hallitukseen. Politiikka merkitsee Rkp:lle enemmän kuin muille puolueille, tässä mielessä Rkp ei ole tavallinen puolue.”

Mutta eikö automaattiselta vaikuttava hallituspaikka ole arveluttavaa kansanvallan näkökulmasta?

“Päällisin puolin se saattaa vaikuttaa tältä. Mutta vähemmistön suojelulla on aina hintansa. Voidaan kysyä, onko suojelu sen väärti. Minun mielestäni on. Ainahan enemmistö kokee vähemmistön suojelemisen paapomisena, mutta suomenruotsalaiset itse eivät koe olevansa minoriteetti vaan osa suomalaisuutta.”

Lue lisää SK:sta 34/2010. Lehden kansijutussa aihetta käsitellään kymmenen yleisimmän väitteen kautta:

  • Suomi on kaksikielinen maa.
  • Kaksikielisyys nojaa perustuslakiin.
  • Kaksikielisyyden ylläpito maksaa.
  • Virkamiesten on hallittava ruotsi.
  • Kaikkien on osattava ruotsia.
  • Ruotsinkielistä kulttuuria tuetaan suhteettoman paljon.
  • Ruotsin kielellä saa paremman koulutuksen.
  • Ruotsinkielisillä on liikaa valtaa.
  • Ruotsinkieliset ja suomenkieliset ovat Suomessa tasa-arvoisia.
  • Ruotsin kieltä vaalimalla vaalitaan muutakin kuin suomenruotsalaisuutta.

Mitä mieltä olet? Osallistu keskusteluun.

Lisää aiheesta
Opetushallituksen pääjohtaja: “Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa” (Suomenkuvalehti.fi 4.1.2010)
Pakkoruotsia koskevat jutut Suomenkuvalehti.fi:ssä.