Omakotitalot pienenevät – kelpaisiko yksiö puutarhan nurkassa tai 75 neliön minitalo?

Lapsettomat pariskunnat ja sinkut haluaisivat asua alle 100 neliön omakotitaloissa, mutta niitä ei juuri ole tarjolla.
Kotimaa 3.8.2014 16:00
Pekka Hietala

Jyväskylän asuntomessujen taloja. © Jere Saukkomaa / Lehtikuva

Asuntomessuilla näkee yleensä vain isoja omakotitaloja mutta Jyväskylän asuntomessuilta löytyy poikkeus – pieni omakotitalo yksinasuvalle tai pariskunnalle.

Yli 150 neliön omakotitalojen seassa 75 neliön pikkutalo näyttää hassulta. Kyseessä on silti vakavahenkinen hanke tarjota omakotitalo myös yksineläjille ja pariskunnille.

Pienelle omakotitalolle on tilausta, sillä 60 prosenttia suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Yhden ja kahden hengen talouksia Suomessa on kuitenkin lähes 75 prosenttia, yli 1,9 miljoonaa.

Merkittävä osa omakotitalosta haaveilevista lienee nuoriapareja, joilla perheen perustaminen on edessä. Mukaan mahtuu myös joukko muita, joiden oletetaan kuuluvan joko kerros -tai rivitaloon, mutta hekin kaipaavat myös vapautta ja mahdollisuutta omaan pihaan.

 

Pariskunnille ja sinkuille tarkoituksenmukaisin asuntokoko on alle 100 neliötä, mutta sellaisia omakotitaloja ei ole tarjolla.

Pienen omakotitalon puolesta puhuu energiatehokkuus, jossa ylimääräisiä neliöitä ei kannata lämmittää, tai vaikkapa ahtaan kaupunkiasumisen haasteet, pienet tontit.

Minitalojen yksi mahdollisuus on varsinkin pääkaupunkiseudun nykyisessä kaavasuunnittelussa, jossa vanhojen omakotitaloalueiden isoja tontteja halutaan lohkoa lisäämällä rakennusoikeutta ja jopa veroraippaa heiluttamalla.

Yhä pienemmiksi tonteiksi lohkottavia maa-alueita voisi täydennysrakentaa pikkuruisilla omakotitaloilla.

 

Jyväskylän asuntomessualueelle valmistunut 75,5 neliön NoppaKoti edustaa konseptia, jonka on määrä kilpailla vaihtoehtona kerrostaloasumiselle kaupunkialueella.

Konsepti perustuu sarjatuotantoon, jotta ylipäätään saavutettaisiin kustannusrakenteeltaan kilpailukykyinen vaihtoehto kerrostalorakentamiselle. Myös NoppaKodit toteutetaan aluerakentamiskonseptilla, jossa kortteliin rakennetaan aina useampi talo.

NoppaKoti-talot ovat niinsanottuja massakustomoituja, jossa ammattilaiset ovat suunnitelleet valmiin varuste- ja materiaalivalikoiman, joten talon tilannut asiakas voi tehdä muutoksia varsin rajallisesti. Talo myös rakennetaan aina valmiiksi ammattilaisten toimesta.

Rakenteena käytetään suurelementtejä, jotka on eristetty A+-passiivitasolle, ja lämmitysmuotona on sähkö, yhdistettynä maalämpöön. Saatavana on myös tulisija ja aurinkokeräimet.

Kaksikerroksisessa minitalossa on tupakeittiö ja kaksi makuuhuonetta, sekä saunaosasto ja terassi.

Messualueella olevan talon hinta on noin 300 000 euroa. Hinta määräytyy kulloisenkin kohdealueen hintatason mukaan.

Rakentamisella on siis hintansa riippumatta kokoluokasta – maansiirtotöihin tarvitaan koneet ja perustustöihin samat työvaiheet kuin suuremmassakin talossa.

Lisäksi lupaprosessit tai vesi-, viemäri-, ja sähköliittymäinvestoinnit kuuluvat kaikkiin rakennusprojekteihin koosta riippumatta. Vaikka kyse on omasta pikkutalosta, 4000 euron neliöhinta on aika kova kolmion kokoisesta asumuksesta.

 

Yksiö puutarhassa -hanke kohottaa minimaalisen omakotitaloasumisen uudelle tasolle.

Pilottikohteessa Vantaalla omakotitalon puutarhaan nousee vain 40 neliön yksiötalo. Idean kehittäjä on arkkitehtiopiskelija Olli Enne, jonka visiona on pieni, ekologinen, teollisesti tuotettu ja kustannustehokas minitalo, jonka tontinomistaja voi ostaa takapihalleen ja suunnata sen lapsilleen, vanhemmilleen tai vaikkapa laittaa vuokralle.

Valmistuvan pilottikohteen toivotaan toimivan alkusysäyksensä kaupalliselle tyyppitalolle.

Idea sellaisenaan ei ole uusi, sillä piharakennuksia on tilojen ja kartanoiden tonteilla ollut jo vuosisatoja. Tällä kertaa konsepti on valjastettu täydennysrakentamiseen asuntopulasta kärsivälle pääkaupunkiseuduille.

Potentiaalia on, sillä pääkaupunkiseudun omakotitaloalueilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta kolme miljoonaa neliömetriä. Tälle maavarannolle mahtuisi yhtä monta yksiötä, kuin mitä on tällä hetkellä koko Helsingin kerrostaloissa.

Hankkeen tavoite on innostaa tontinomistajia täydennysrakentamiseen tarjoamalla sopivan kokoinen, helppo, selkeä ja taloudellinen tapa hyödyntää olemassa olevaa rakennusoikeutta.

Jo yli 40 tontinomistajaa on ilmaissut innostuksensa, mutta lähinnä isoa leikkimökkiä muistuttavan minitalon kiinnostavuus laajemmassa mittakaavassa jää nähtäväksi.

Yhtenä pontimena pikkutalon rakentamiselle voisi olla vuokratulot. Näin esimerkiksi eläkeläispariskunnalla olisi taloudellisesti mahdollista asua isolla tontilla olevassa talossaan pidempään ja vaikkapa muuttaa aikanaan pieneen yksiötaloonsa vanhuutta viettämään vuokralle.

Yksi visio on, että rakennustontin hankkinut lapsiperhe rakentaisi ensin minitalon tontilleen, ja talossa voisi asua varsinaisen talon rakennusprojektin ajan. Jatkossa minitalo tarjoaisi mahdollisuuden lisätuottoon vuokrakohteena. Kun lapset aikuistuvat, he voivat asua pihapiirissä ennen omistusasuntoon siirtymistä.

Monelle 150 000 euron lisäinvestointi rakennusvaiheessa on kuitenkin liikaa. Lienee myös niitä, joille sijoitusyksiön optimaalisin paikka ei ole omassa puutarhassa.

Yksiötalo on rakenteellisesti mukaelma isommasta omakotitalosta. Kattokulmaa on jouduttu suurentamaan, jotta edes kohtalainen sisätila saavutettaisiin räystäskorkeutta nostamatta. Myös kattoharjan laki on tasainen, jotta talon korkeus ei kasvaisi suhteessa pohjan alaan.

Yksiötalon pohjaratkaisu on äärimmäisen yksinkertainen: alakerrassa on keittiö, wc ja kalustesauna. Yläkerta on kokonaan avointa tilaa.

Talo kootaan neljästä puurakenteisesta tilaelementistä. Perustuksena on tuulettuva alapohja.
Lämmitysjärjestelmänä on vähän tilaa vaativa ja investointina taloudellisin suora sähkölämmitys ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Lisäoptiona kyseeseen tulee aurinkokeräimet.

Puutarhayksiön hinta-arvio on noin 100 000–150 000 euroa, joten neliöhinta nousee 3700 euron paikkeille.