Oikeuskanslerilta yllättäen laaja analyysi sote- ja kuntauudistuksen marssijärjestyksestä

Kataisen hallituksen sote- ja kuntauudistukset ovat työllistäneet oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa kuluneen kevään ajan. Jonkka vastasi vielä viimeisimpään kanteluun 24. kesäkuuta. Kantelun teki Laihian kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Nyysti (kesk).

Vastauspaperissaan tähän asti varsin vaitonaisena sote- ja kuntauudistuksen menettelyistä pysytellyt oikeuskansleri tulee kertoneeksi kohtuullisen paljon siitä, miten oikeuskanslerin virastossa ajatellaan käynnissä olevista uudistuksista.

Vastauspaperi on luettavissa kokonaan täältä.

Tapio Nyysti jätti kantelunsa oikeuskanslerin virastoon toukokuun lopulla. Hän pyysi oikeuskansleria tutkimaan, onko Kataisen hallituksen sote-ratkaisut linjattu riittävällä tarkkuudella, jotta eduskunta voi käsitellä kuntarakennelain ja kunnat voisivat ryhtyä selvittämään kuntaliitoksia lain tullessa voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeuskansleri velvoitti huhtikuun alkupuolella antamassaan ratkaisussa hallituksen nivomaan eritahtiset sote- ja kuntauudistukset yhteen, jotta eduskunnalla ja kunnilla olisi riittävät tiedot ratkaisuja tehdessään. Vaikka Kataisen hallituksen riveistä ensin vähäteltiinkin oikeuskanslerin ratkaisun merkitystä, käytännössä tämä ratkaisu laittoi sote- ja kuntauudistuksien aikataulut uusiksi.

Pääsiäisen alla useat kuntavaikuttajat olivat tehneet kantelun oikeuskanslerille kuntauudistuksen aikatauluista. Tässä joukossa oli myös Tapio Nyysti. Toukokuisessa jatkokantelussaan Nyysti halusi tarkentaa, olivatko sote-linjaukset oikeuskanslerin mielestä riittävät eduskunnan jo käsitellessä kuntarakennelakia.

Tuore tulkinta aikatauluihin

Vaikka Jonkka painottaa vastauksessaan Nyystille, että oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuulu eduskunnan lainsäädäntövallan valvonta, eikä kantelu siksi anna aihetta toimenpiteisiin, vastausasiakirja on laajahko analyysi sote- ja kuntauudistuksin nykytilasta. Jonkka olisi voinut vastata Nyystille myös lyhyellä ilmoituksella, jossa sanotaan vain, että asia ei kuulu oikeuskanslerin toimivallan piiriin.

Nyt oikeuskansleri käy vastauksessaan läpi perustuslaki- ja hallintovaliokuntien keskeiset kannanotot kuntarakennelakiesitykseen. Samalla oikeuskanslerin vastauspaperi on tuorein tulkinta uudistusten aikatauluihin.

Jonkan vastauspaperi tulee täysin eri maailmasta kuin Kataisen hallitusohjelman kirjaukset sote- ja kuntauudistuksista tai se puhe, jota hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) johtama valtiovarainministeriön kuntaosasto tuottaa kuntauudistusta vauhdittaessaan.

Mitä oikeuskansleri sitten sanoo? Paljonkin – nostaessaan valiokuntien keskeisimmät linjaukset esille.

Valiokuntien varsin tiukat linjaukset

Jonkka siteeraa vastauksessaan Nyystille kesäkuun alussa perustuslakivaliokunnalle antamaansa lausuntoa. Kun hallitus perustaa sote-ratkaisunsa perustuslain kannalta ongelmalliselle vastuukuntamallille, epävarmuutta kestää aina siihen asti, kunnes valmis lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä keväällä 2014.

”On mahdollista, että vasta tuossa vaiheessa ratkeaa kysymys siitä, onko vastuukuntamalli mahdollista toteuttaa perustuslain asettamat vaatimukset täyttävällä tavalla. Kuntien tiedonsaantitarpeen kannalta olisi ongelmallista, mikäli uudistetussa kuntarakennelaissa asetettava kuntien velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä alkaisi. Ongelmallista olisi myös, mikäli määräaika kuntien velvollisuudelle ilmoittaa, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät kuntien yhdistymistä, jopa päättyisi ennen kuin vastuukuntamalliin liittyvät epävarmuustekijät poistuvat”, Jonkka lausui perustuslakivaliokunnalle.

Vastauksessaan Jonkka korostaa sekä perustuslaki- että hallintovaliokunnan varsin tiukkoja linjauksia uudistuksien aikatauluista. Molemmat valiokunnat katsoivat kuntarakennelakia käsitellessään, että kuntien on tarpeen saada puolen vuoden lisäaika kuntaliitosratkaisujen tekemiseksi vielä sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt sote-linjaukset.

Näillä näkymin kunnat tekevät kuntaliitosratkaisujaan vasta myöhään syksyllä 2014. Alun perin hallituksen kaavailujen mukaan uusien suurkuntien piti tulla voimaan jo vuoden 2015 alussa.

Kuntauudistus eduskunnan käsittelyn jäljiltä

Jonkka siteeraa vastauksessaan myös perustuslakivaliokunnan esille nostamaa kunnille asetettua ilmoitusvelvollisuutta. Valtiovarainministeriön kuntaosasto on korostanut, että kuntien tulee käynnistää neuvottelut kuntajakoselvityksistä naapuriensa kanssa heti kuntarakennelain tultua voimaan heinäkuun 2013 alussa ja ilmoittaa ministeriölle 30. marraskuuta mennessä, keiden kuntien kanssa liitoksia selvitetään.

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että ilmoitusvelvollisuus ei voi olla sitova, sillä kunnilla ei ole tämän vuoden marraskuun lopulla vielä riittävää tietoa sote-järjestämislain ratkaisuista. Aikataulut heittävät siis myös uudistuksen alkupäästä.

Jonkka on tiivistänyt nelisivuisessa vastauksessaan kaikki ne valiokuntien keskeiset linjaukset, jotka muuttavat sote- ja kuntauudistusten pelisääntöjä ja aikatauluja.

Vastauspaperissaan Jonkka kiteyttää kuntauudistuksen sellaisena kuin se on eduskunnan käsittelyn jäljiltä. Ja se on jokseenkin toisenlainen uudistus kuin se, jota ministeri Virkkunen lähti vauhdittamaan syyskuussa 2011.

Kuntapäättäjien kannalta Nyystin oikeuskanslerilta saama vastaus onkin tähän mennessä selkein kooste sote- ja kuntauudistuksien lainmukaisesta marssijärjestyksestä. Vastauspaperissaan Jonkka on nostanut esille kuntien kannalta ongelmallisiksi osoittautuneet kysymykset ja samalla vastannut niihin perustuslaki- ja hallintovaliokuntien lausuntoja siteeraten.

Nyysti: Olen pyrkinyt ottamaan asioista selvää

Nyysti antaa Suomen Kuvalehdelle luvan julkistaa oikeuskanslerilta saamansa vastauksen. Hän painottaa lähteneensä molempiin kanteluihin yksittäisenä kansalaisena ja kuntapäättäjänä.

”Laihian kunta ei ole ollut kanteluissa mukana. Tein ne yksin, omissa nimissäni.”

Tapio Nyysti istuu Laihian kunnanvaltuustossa toista valtuustokauttaan. Hän on ollut molemmissa kuntavaaleissa kotikuntansa ääniharava. Vaasassa rikosylikomisariona työskentelevä Nyysti sanoo tottuneensa tarttumaan vaikeisiin asioihin.

”Sote- ja kuntauudistuksen kiemurat eivät pelota. Tosin uudistukseen liittyvät menettelytavat hämmentävät. Siksi olen pyrkinyt ottamaan asioista selvää. Tarvittaessa vaikka oikeuskanslerin kautta.”