Nuorisotakuu: Perustoimeentuloon kajotaan harvoin

Kotimaa 28.2.2013 16:30

2000-luvulla nuorten työttömyys on ollut noin kolminkertaista verrattuna aikuisväestöön.

Vuoden alusta voimaan tullut hallituksen kärkihanke nuorisotakuu koettaa puuttua tähän ongelmaan. Nuorisotakuu lupaa, että jokaiselle nuorelle löydetään jatkopolku viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun nuori on jäänyt työttömäksi.

Mutta entä jos koulutuspaikkaa ei tahdo löytyä, vaan jokainen työ-, opiskelu- tai starttipajapaikka tuottaa vesiperän?

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Liisa Winqvist vakuuttaa, ettei etsintä tyssää siihen.

”Suunnitelmia jatketaan. Jos nuorella on koulutustoiveita, jotka ovat ristiriidassa hänen hakupapereittensa kanssa, hän ei ehkä pääse haluamalleen alalle heti. Sitten mietitään vaihtoehtoisia reittejä. Jos nuorella ei ole ollenkaan työkokemusta, mutta hänellä on tiedossa ala, jota hän voisi ajatella, vahvistusta voidaan lähteä etsimään vaikka työkokeilun kautta. Jos nuorella puolestaan on huono keskiarvo, ratkaisu voi olla numeroiden korotus kymppiluokalla tai esimerkiksi ammattistartti.”

Winqvistin mukaan TE-toimiston kanssa tehtävässä työllistymissuunnitelmassa sovitaan yhdessä, miten edetään ja sovitut toimet kirjataan suunnitelmaan. Tämän jälkeen suunnitelma velvoittaa molempia osapuolia toimimaan sovitulla tavalla.

Vuoden 2011 alussa voimaan tuli laki, jolla muutettiin toimeentulotuesta annetun lain 10 §:ää. Kyseessä oli SATA-komitean ehdotus. Käytännössä se tarkoitti sitä, että ellei tarjottu työpaikka kiinnostanut nuorta, eikä nuorella ollut esittää kieltäytymiselle kunnollista syytä, hänen toimeentulotuestaan voitiin leikata 20-40 prosenttia.

Perustoimeentuloleikkuri osuu vaikeassa elämäntilanteessa oleviin sosiaalityön asiakkaisiin. Näitä asiakkaita on noin prosentti toimentulotuen nuorista asiakkaista.

Esimerkiksi tammikuun alun ja elokuun lopun välisenä aikana vuonna 2011 Helsingin sosiaalitoimessa 18-24-vuotiaan toimeentulotuen asiakkaan perusosaa alennettiin kaikkiaan 50 tapauksessa koulutuksesta kieltäytymisen tai sen keskeyttämisen takia ja 155 tapauksessa työstä kieltäytymisen vuoksi.

Vuonna 2011 toimeentulotukea myönnettiin 239 212 kotitaloudelle ja 371 898 henkilölle. Kaikista toimeentulotukea saaneista 18-29-vuotiaiden osuus oli 27,4 prosenttia. Muihin ikäluokkiin verrattuna nuorten toimeentulotukea saavien 18-29-vuotiaiden osuus oli keskimääräistä suurempi.

Suomessa on yhteensä 40 000 nuorta, jotka ovat ulkopuolella sekä koulu- että työelämästä. Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 ulkopuolista nuorta, jotka eivät ole rekisteröityneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. He ovat nuoria, jotka eivät näy missään tilastoissa.

”Ryhmästä tiedetään vähän, sillä se on hirveän vaihteleva”, Liisa Winqvist huomauttaa.

”Osa nuorista on ollut kuusi vuotta kotona tekemättä mitään, osa voi olla hyvinkin toimeentulevia ja esimerkiksi harrastaa jotain urheilulajia. Nuorten elämässä tilanteet vaihtuvat nopeasti, joten emme puhu aina niistä samoista nuorista, vaikka luku pysyisi samana.”