Bernerin väyläyhtiö voii nousta kuolleista

Liikennehankkeiden kustannuksia yritetään jälleen siirtää valtion budjetin ulkopuolelle.

kotimaa 21.06.2018 06:00
jari hanska
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) arvioi liikenteen norminpurkua toukokuussa 2018.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) arvioi liikenteen norminpurkua toukokuussa 2018. © HEIKKI SAUKKOMAA / LK

Seuraavan kymmenen vuoden aikana jostain pitäisi löytyä 60 miljardia euroa liikennehankkeisiin, muuten elinkeinoelämän kilpailukyky ja kestävä kasvu vaarantuvat.

Näin tuumitaan liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten laatimassa tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa.

Rahoitustarve kuulostaa mielettömältä. Sen rinnalla kalpenee jopa valtion budjetti, jonka menot ovat tänä vuonna lähes 56 miljardia euroa.

”Meillä on käytössä vähän yli 400 miljoonaa euroa näihin kehittämishankkeisiin vuodessa. Kestäisi 130 vuotta, että saadaan nykyisellä rahoituksella hankkeet toteutettua”, LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiainen toteaa.

Virkamiehet ja poliitikot ovat jo vuosia kehitelleet uusia tapoja saada rahoitusta väylien ylläpitoon ja rakentamiseen.

Helmikuun lopussa kansanedustajista koostunut parlamentaarinen työryhmä julkaisi yksimielisen raportin.

Siinä ehdotetaan, että valtiolle annettaisiin mahdollisuus perustaa yhtiöitä yksittäisiä väylähankkeita varten. Niihin voitaisiin ottaa mukaan sijoittajia kuten eläkeyhtiöitä.

 

Pursiainen katsoo, että sijoittajien saaminen mukaan vaatisi käyttömaksuja, jotta sijoittajille saadaan maksettua tuottoa.

”Tähän tarvitaan mukaan se bisneksen elementti eli ulkopuolinen rahavirta.”

Tämä kelpaisi myös valtiovarainministeriölle, kunhan kuluttajille olisi tarjolla myös maksuton väylä. Tällöin maksu olisi korvaus paremmasta palvelusta eikä veroon rinnastettava pakollinen kuluerä.

Hankeyhtiöillä ei vielä ratkaista 60 miljardin investointitarvetta.

”Rohkeimmassa visiossa hankeyhtiöistä saadun kokemuksen perusteella voidaan arvioida mahdollisuutta siirtää koko maantieverkko valtionyhtiön vastuulle samalla tavalla kuin Finavia Oyj vastaa maamme lentokentistä”, katsauksessa todetaan.

 

Koko väyläomaisuuden yhtiöittämistä ja autoiluun liittyvien verojen korvaamista käyttömaksuilla ehdotti viimeksi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Ehdotus kuopattiin kovan vastustuksen vuoksi alkuvuodesta 2017.

Kansliapäällikkö Pursiainen ei ole innokas ottamaan kantaa jo kertaalleen hyllytettyyn yhtiöittämisideaan, vaikka se löytyy ministeriön katsauksesta. Katsaus on virkamiesten visiointia, eikä sitä ole käsitelty poliittisesti.

”Meillä sitä yhtiöittämistä ei valmistella mitenkään. Tulevaisuuskatsauksessa palautetaan mieleen, että sellainenkin vaihtoehto meillä on.”

Valtiovarainministeriössä ei lämmetä ajatukselle liikenneväylien yhtiöittämisestä.

”LVM:n pitkäaikainen pyrkimys on suojata oman sektorinsa rahoitus, että se olisi eduskunnan ja hallituksen niukkuuden puristuksessa tapahtuvan harkinnan ulkopuolella”, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen kritisoi.

”Tavallaan jätetään muut sektorit oman onnensa nojaan.”

Liikenteen rahoitusmallista väännetään kättä seuraavan kerran todennäköisesti hallitusneuvotteluissa.

Väylien vaikea rahoitus

Väylien rahoitusta on ratkottu ennenkin. Vuonna 2007 valtiosihteeri Raimo Sailas teki selvityksen elinkaarihankkeista. Sailas tyrmäsi ajatuksen väylien siirtämisestä valtion budjetin ulkopuolelle.

Sailaksen jälkeen selvitysvuoro osui Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holmille. Hän päätyi ehdottamaan Infra Oy:n perustamista. Hanke ei edennyt, mutta keskusta nappasi idean itselleen vuonna 2014. Keskustan mallissa yhtiön rahoitus tulisi esimerkiksi käyttömaksuista ja valtion omaisuuden myynnistä.

Sisältö