Nena Kafkan matka keskitysleiriltä Helsinkiin: ”En pysty sanoin kuvailemaan vapautumisen tunnetta”

Kotimaa 20.9.2012 17:00
Kuva Kaisa Rautaheimo.

Tammikuussa 1945 tuhansia nöyryytettyjä ihmisiä seisoo alasti suihkuhuoneessa Flossenburgin keskitysleirillä Saksassa. Loppu on lähellä. Lukuisia ihmisiä on surmattu täällä tuholaismyrkky Zyklon B:llä. Uupuneiden vankien joukko liikehtii levottomasti. Eräs heistä on 15-vuotias puolanjuutalainen Nena Schlesinger.

Äkkiä hermostuneet natsisotilaat ryntäävät kaasukammioon ja komentavat ihmiset junanvaunuihin.

”En uskaltanut silloin iloita, sillä tiedossa saattoi olla jotain pahempaa”, Schlesinger, nykyisin Nena Kafka, sanoo 67 vuotta myöhemmin Helsingissä.

Flossenburgista vangit siirrettiin Bergen-Belsenin leirille, jossa nöyryyttäminen paheni.

”Polviasennossa, tiiliskivet kädessä pään korkeudelle ojennetuksi joutuminen oli uusi rangaistuskeino, jota käytettiin yhä tiuhemmin.”

Tullessaan Bergen-Belseniin nuori tyttö oli elänyt jo kahdessa eri keskitysleirissä neljä vuotta. Hänen tehtävänsä oli hoitaa lankatehtaan valtavaa konetta. Voimat olivat ehtymässä ja hän painoi alle 40 kiloa, mutta heikkoutta ei saanut näyttää. Se tiesi rangaistusta, usein kuolemaa.

Ainoa asia, josta vangit jaksoivat keskustella, oli se, olivatko he onnistuneet saamaan päivittäisen liemikupillisen lisäksi leipäpalan.

”Mikään ei ollut normaalia, eivät tunteet eivätkä ajatukset. Mekaanista taistelua hetkestä toiseen. Yksi rankimpia kiduttamisen muotoja oli seisottaminen kädet ylhäällä usean kymmenen minuutin ajan. Kädet puutuivat nopeasti, mikä tiesi hengenlähtöä.”

Samaan leiriin oli tuotu Anne Frank, joka menehtyi siellä maaliskuussa 1945, vain pari kuukautta ennen vapauttamista.

”En pysty sanoin kuvailemaan vapautumisen tunnetta”, Kafka muistelee vuoden 1945 toukokuun 15. päivää. Silloin vankeja komentaneet saksalaiset ottivat jalat alleen ja ryntäsivät kohti metsikkoä. Britit ilmoittivat kaiuttimien kautta tulleensa vapauttamaan vangit.

Uusi elämä Suomessa

Punaisen Ristin avustuksella Nena Kafka päätyi Ruotsin kautta Helsinkiin.

”Muistin jostain syystä enoni osoitteen Helsingissä ja kirjoitin hänelle Ruotsista. Hän tuli noutamaan minut luokseen asumaan.”

Helsingissä Kafka ahmi elämää ja tahtoi unohtaa menneet.

”Tahdoin, että koko ajan tapahtuisi jotain. Kävimme uusien ystävieni kanssa paljon ulkona.”

Myöhemmin hän avioitui suomalaisen miehen Faivel Kafkan kanssa. He saivat kaksi tytärtä.

Elokuvaohjaaja Steven Spielberg sai 1990-luvulla Kafkalta videohaastattelun kokemuksistaan, muun muassa Schindlerin listan taustamateriaaliksi.

”Kaikesta huolimatta olen elänyt onnellisen elämän. Tietysti olen ollut depressiivinen, eikä minulla ollut voimia aloittaa haaveilemiani ekonomian opintoja. Terapioista ei ollut tuolloin tietoa. Olen saanut elämäni aikana yhden rauhoittavan lääkkeen.”

Kun Nena oli keskitysleirillä, hänen serkkunsa Hanna Eckert eli aika normaalia nuoren tytön elämää Helsingissä. Tänä syksynä Suomea kiertää Anne Frank – historiaa nykypäivälle -näyttely, joka esittelee muidenkin kuin Frankin kokemuksia. Suomenjuutalaisia edustaa Hanna Eckertin tarina.

Anne Frank – historiaa nykypäivälle -näyttely on esillä 25.9. asti Kuopion pääkirjastossa ja myöhemmin Mikkelin pääkirjastossa, Rovaniemen pääkirjastossa ja Espoon Vindängenin kulttuurikeskuksessa.