Natriumglutamaatti: Vaarallinen lisäaine vai harmiton arominparantaja?

Kotimaa 28.4.2010 11:55

Natriumglutamaatti maistuu teolliseen makuun tottuneille. Sen haitallisuudesta on vähän näyttöä.

Natriumglutamaatti einekset Natriumglutamaattia on monissa einesruoissa. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Lisäaineiden välttäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kierros lähikaupassa osoittaa, että kiisteltyä natriumglutamaattia on kanamarinadeissa, lihapullissa ja useissa valmisaterioissa. Sitä on myös lihaleikkeleissä, joita monet syövät leivän päällä päivittäin.

Natriumglutamaatti on glutamiinihapon suola, arominvahvenne, jonka tunnistaa pakkausselosteesta lisäainekoodilla E621. Se tuo ruokaan niin kutsutun umami-maun ja vahvistaa lihaisaa makua.

Keskustelupalstoilla ja blogeissa aiheesta kohistaan. Natriumglutamaatilla on huono maine, sillä se aiheuttaa joillekin yliherkkyysoireita: päänsärkyä, kuumotusta, hengenahdistusta, ihottumaa. Tutkijoiden yleisen mielipiteen mukaan se on kuitenkin vaaratonta.

Elintarvikekemian dosentti Marina Heinonen Helsingin yliopistosta on vakuuttunut aineen turvallisuudesta.

”Ei natriumglutamaattia voi koko ihmiskunnalta kieltää vain sen takia, että jotkut saavat siitä yliherkkyysoireita. Oireita voi saada monesta aineesta, vaikka punaviinistä.”

Ei täysin riskitön lisäaine

Natriumglutamaatissa on kuitenkin riskinsä, kuten missä tahansa lisäaineessa. Kaikkea ei voi tietää tai testata ennalta. Atsovärejäkin pidettiin turvallisena, mutta nyt esimerkiksi E 128 on kielletty, koska sillä todettiin olevan sekä perimää vahingoittavia että syöpää aiheuttavia vaikutuksia. Atsovärit saattavat myös lisätä lasten ylivilkkautta.

Useat lisäaineet ovat peräisin luonnosta, kuten vaikka levän karrageeni ja kananmunan lesitiini. Aineet itsessään ovat turvallisia, mutta kun yhdistetään uusia aineita, ei voi ennalta tietää, miten ne reagoivat keskenään.

EU rajoittaa natriumglutamaatin käyttöä. Sallittu määrä on prosentti tuotteen painosta. Marina Heinosen mukaan sille ei kuitenkaan ole asetettu ADI-arvoa eli päivittäistä ylärajaa aineen saannille. Natriumglutamaattia sisältäviä tuotteita voi siis syödä päivittäin paljonkin.

Kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta  sen sijaan hillitsisi natriumglutamaatin käyttöä. Ongelmana ei ole niinkään lisäaine tai sen vaarallisuus, vaan suolan määrä. Nimensä mukaisesti natriumglutamaatti sisältää myös natriumia, joka on suolan verenpainetta nostava ainesosa.

”Jonkin verran valmistajat kikkailevat ilmoittamalla suolan määrän prosentteina, jossa ei oteta huomioon natriumglutamaatin mukana tulevaa natriumia. Usein siis esimerkiksi lihaleikkeleiden natriumpitoisuus on suurempi kuin prosentista voisi päätellä. Tämä on suuri ongelma.”

Schwabin mukaan saman päivän aikana ei kannata syödä mikropizzaa, leikkeleitä, kaupan lihapullia ja hunajamarinoitua kanaa.

”Siinä on kyllä omassa verenpaineessa pitäminen.”

Ongelmallista on myös se, että natriumglutamaatin umami-maku pitää yllä himoa suolaiseen. Usein natriumglutamaattia syövät tottuvat makuun ja haluavat lisää, Schwab kertoo.

Aitoa ja keinotekoista

Keinotekoinen natriumglutamaatti valmistetaan käyttämällä mikrobeja, mutta sitä on myös luonnostaan esimerkiksi lihassa, sienissä ja tomaateissa. Kummallista on se, että yliherkkyysoireita tuntuu aiheuttavan vain keinotekoinen lisäaine.

Elintarvikekemian dosentti Marina Heinonen ei usko, että E621:llä ja luontaisella natriumglutamaatilla voisi olla eroa. Tutkimusta aiheesta ei kuitenkaan ole tehty. Samasta glutamaatti-molekyylistä on joka tapauksessa kyse.

Useat ruokatalot ovat siivonneet natriumglutamaattia tuotteistaan. Asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen. Osa tuotteista sisältää edelleen hiivauutetta, joka on periaatteessa samaa tavaraa kuin natriumglutamaatti. Se on vain valmistettu luonnollisemmalla tavalla, eli uuttamalla hiivasta proteiinia.

Muut lisäaineet vaarallisempia

Natriumglutamaatti on nyt yleinen puheenaihe, mutta lisäaineiden vaarallisimmasta päästä se ei ole. Ursula Schwab kehottaa välttämään suuria määriä bentsoehappoa, nitriittiä ja atsovärejä. Atsovärit eivät ole Suomessa yleisiä, mutta varsinkin lapset saavat usein liikaa bentsoehappoa ja nitriittiä.

Schwab kertoo, että pieni lapsi saa jo kahdesta nakista viikon nitriittiannoksen täyteen. Liikaa käytettynä nitriitti voi aiheuttaa ihottumaa, vatsavaivoja ja päänsärkyä. Puolesta litrasta tiivistemehua saattaa saada jo liikaa bentsoehappoa, josta voi seurata nuhaa, päänsärkyä ja ihottumaa. Ylivilkkailla lapsilla oireet voivat pahentua.

Marina Heinonen ei näe syytä välttää lisäaineita. Hänen mukaansa ruoan lisäaineiden turvallisuus on luotettavien asiantuntijoiden arvioima.

”Ihmettelen, miksi lisäaineita pitäisi välttää, jos ei sitten eettisistä syistä tai oman yliherkkyyden vuoksi.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.