Näin ulkomaalaisia lääkäreitä testataan – onko koe riittävän vaativa?

Kotimaa 7.12.2011 17:00

”Työnantajilta ei tule valituksia siitä, että kokeet olisivat lepsut, pikemminkin päinvastoin”, sanoo professori Kari Mattila Tampereen yliopistosta.

Jaakko on eronnut 40-vuotias sähköasentaja. Eron jälkeen hän on alkanut käyttää alkoholia usein ja runsaasti. Hän on kuitenkin kyennyt hoitamaan työnsä. Kesälomalla pitkäksi venyneen ryyppäämisen jälkeen hän sairastui viime vuonna haimatulehdukseen, josta toipui normaalisti. Siitä lähtien hän on kuitenkin pelännyt sen uusiutumista ja koettanut olla kokonaan ilman alkoholia. Ollessaan työkavereiden kanssa Pietarissa muutaman päivän työkomennuksella hän kuitenkin joi itsensä yhtenä iltana humalaan ja meni paikalliseen ilotaloon. Seuraavana aamuna hän ei muistanut illan tapahtumista mitään eikä kehdannut kysyäkään. Palattuaan Suomeen kahden päivän kuluttua Jaakko hakeutuu hyvin tuskaisena terveyskeskuksen päivystykseen ja sanoo pelkäävänsä sekä haimatulehduksen uusimista että HIV-tartuntaa.

Kysymykset:
1. Mitä diagnoosivaihtoehtoja pitäisi ottaa huomioon? (4 p.)
2. Miten selvittelet vastaanotolla potilaan fyysisiä sairauksia ennen mahdollisia
laboratoriotutkimuksia? (4 p.)
3. Miten selvittelet sukupuoliyhteydessä mahdollisesti tarttuneita sairauksia? (4 p.)
4. Mikä on mini-interventio ja sopiiko se tämän potilaan hoitoon? (4 p.)
5. Miten potilaan psyykkisiä ongelmia hoidetaan? (4 p.)

Yllä oleva on mallikysymys ETA-alueen ulkopuolelta tulleen lääkärin kliinisestä kuulustelusta.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve arveli Suomen Kuvalehden haastattelussa, ettei Euroopan unionin ja ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneilta lääkäreiltä vaadittava tentti olisi riittävän vaativa, kun valelääkärikohun aiheuttanut Esa Laiho läpäisi sen ilman muodollista koulutusta.

Professori Kari Mattila Tampereen yliopistosta ei yhdy Pälveen epäilyyn laillistustentin helppoudesta. Kari Mattila vastaa tenttikokonaisuuden toteuttamisesta.

Tuoreessa Lääkäriliiton kyselyssä puolet lääkäreistä arveli, että vaatimustasoa voisi kiristää.

”Harvalla heistä on kuitenkaan käsitystä siitä, mitä tentti pitää sisällään. Kyseessä oli ensireaktio: jotain pitäisi tehdä, jos tällaista tapahtuu”, puolustaa Mattila.

”Tenttikäytäntö on ollut lähes samanlainen vuodesta 1994 alkaen ja kokemukset ovat hyviä. Työnantajilta ei tule valituksia siitä, että kokeet olisivat lepsut, pikemminkin päinvastoin. Kliinistä tietämystä mittaavan osion sisältöä olemme viime vuosina kehittäneet paremmin yleislääkärin työtä vastaavaksi.”

Tentti koostuu kolmesta osasta. Kaksi ensimmäistä koetta on kirjallisia, ja niihin saa osallistua, kun on läpäissyt kielitestin ja suorittanut puolen vuoden sairaalaharjoittelujakson. Molemmissa kuuden tunnin tenteissä kokelas vastaa esseevastauksella useisiin potilastapauksia koskeviin kysymyksiin.

Kokeet mittaavat lääketieteellisen tiedon hallintaa sekä suomalaisten hoitotapojen ja lainsäädännön tuntemusta.

67-vuotias mies kaatuu vatsalleen pitkässä alamäessä hiihdettyään Pirkanhiihdossa lähes 70 kilometriä. Toimit hiihtotapahtuman vastaavana lääkärinä. Potilas kävelee etukumarassa toisen hiihtäjän tukemana luoksesi ensiapupisteen hyvin varustettuun ambulanssiin. Valittaa kipua alavatsalla. Ei pysty virtsaamaan. Potilas kertoo, että jo pari vuotta virtsa on tullut vähän aiempaa hitaammin, mutta koskaan ennen ei ole käynyt niin, että virtsaaminen ei onnistu.

a) Mikä on mielestäsi todennäköisin diagnoosi (työdiagnoosisi)? (4 p.)
b) Mitkä muut syyt voivat selittää sen, ettei potilas pysty virtsaamaan? (6 p.)
c) Miten tutkit potilaan ambulanssissa, mihin kiinnität huomiota, miksi? Teetkö
hoitotoimenpiteitä? Miten tarkistat, onko työdiagnoosisi oikea? (6 p.)
d) Tarvitaanko lisätutkimuksia sairaalassa? Jos tarvitaan, perustele, miksi kukin
mainitsemasi tutkimus on tarpeen ja mitä tutkimuksella voidaan todeta ja kuinka
pian tutkimus on tarpeen tehdä. (4 p.)

Näyttökokeessa kokelas tutkii valvotusti kolme terveyskeskuspotilasta, laatii potilasasiakirjat ja osoittaa taitonsa tulkita röntgenkuvia. Videoidun suorituksen arvioivat yleislääketieteen asiantuntijat.

”Näyttökokeessa tutkitan monenlaisia asioita: kontaktia potilaan kanssa, kielitaitoa, diagnostista päättelyä, kykyä selvittää jatkotoimenpiteet potilaalle ymmärrettävästi”, kuvaa Mattila.

Muutamat selviävät tenteistä kerralla, mutta monelle ne ovat todellinen ponnistus. Ja sitten on joukko, joka kiertää kuulusteluissa vuodesta toiseen. Jotakin tästä kertoo se, että Valvira asetti viime vuonna katon tenttiin osallistumiselle: korkeintaan 10 kertaa. Näyttökokeesta pitää päästä läpi kolmannella yrittämällä.

”Kun kokeeseen osallistutaan monta kertaa eivätkä pisteet edes nouse, voi arvella, että perusvalmiudet ovat puutteelliset.”

Kielitaito on yksi pullonkauloista. Kokeissa saa käyttää vain suomea tai ruotsia. Kokelaan suullinen taito saattaa olla kunnossa, mutta vastausten kirjoittaminen suomeksi on vaikeaa erityisesti sellaisille, jotka ovat kotimaassaan tottuneet suulliseen kuulusteluun.

Aiemmin tentteihin osallistui runsaasti ulkomailla opiskelleita suomalaisia, mutta määrä on romahtanut Viron liityttyä EU:hun. Tällä hetkellä yli puolet kokelaista on venäläisiä.

Venäläinen koulutus poikkeaa suomalaisesta siinä, että erikoistuminen tapahtuu jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Gynekologina tai psykiatrina Venäjällä työskennellyt ei hallitse yleislääketieteen koko kenttää.

Kari Mattila kuitenkin kieltää, että venäläisillä olisi erityisen paljon vaikeuksia. ”Kyse on aina yksilöistä. Ei voi sanoa, että jostakin maasta tai yliopistosta tulevat eivät pärjäisi. Moni kykenee hankkimaan tarvittavat valmiudet harjoittelun ja itsenäisen opiskelun kautta.”

Mattilan mukaan EU:n ja ETA:n alueelta tulevien lääkäreiden osalta tilanne on heikommin kontrollissa. Direktiivien mukaan laillistusta Suomessa ei tarvita, vaan työtä voi hakea suoraan. Taitoja ei kontrolloida tenteillä ja kielitaidon tarkistaminen jää työnantajan tehtäväksi.

Mattila kaipaa ulkomaisille lääkäreille järjestelmällisempää koulutusta, joka tukisi kokeista selviytymistä ja suomalaiseen terveydenhuoltoon integroitumista. ”Laillistamistenttien kautta Suomeen saadaan vuosittain 30-40 lääkäriä. Jos halutaan ulkomaiset lääkärit nopeammin mukaan työelämään, pitäisi koulutusta kehittää.”

78-vuotias eläkkeellä oleva maatalon isäntä Aimo Pelto (111221-0111) löydetään eräänä aamuna sängystään kuolleena. Hän sairasti vaikeaa sepelvaltimotautia ja sydäninfarktin jälkitilaa, minkä vuoksi oli käynyt viimeksi vastaanotollasi kolme viikkoa sitten uusimassa reseptejään. Tällöin hän oli kertonut kärsivänsä myös unettomuudesta, joka oli alkanut miehen vaimon kuoleman jälkeen noin vuosi sitten. Olitte yhdessä päätyneet miedon unilääkereseptin kirjoittamiseen. Miehen 50-vuotias poika kertoi isän valittaneen viime päivinä usein rintakipuja, mutta ettei isä ollut suostunut lähtemään lääkäriin. Poliisi pyytää sinut terveyskeskuslääkärin ominaisuudessa tapahtumapaikalle.

a) Oletetaan, ettei ulkotarkastuksessasi tule esiin erityisiä löydöksiä. Kirjoittaisitko kuolintodistuksen aikaisemman sairaushistorian ja omaisen antaman informaation mukaisesti vai tulisiko tilanteessa suorittaa lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen kuolinsyyn selvitys? Perustele vastauksesi. (6 p)

b) Laadi oheiselle kuolintodistuskaavakkeelle aidon näköinen kuolintodistus perustuen edellä oleviin tietoihin ilman diagnoosinumeroita. (6 p)

Lue lisää mallikysymyksiä ja vastauksia tästä (pdf-tiedosto). Kysymyspaketti julkaistu alun perin Suomen Lääkärilehdessä 41/2010.