Lex Kittilä tulee ja koskee kaikkia kuntia – Lain valmistelussa riitti vaarallisia tilanteita

Lex Kittilä on hyvä joululahja kuntalaisille ja veronmaksajille, sanoo emeritusprofessori Pekka Viljanen.
Kotimaa 22.12.2016 18:45

Eduskunta hyväksyi tiistaina 20. joulukuuta toisessa käsittelyssään lain kuntalain muuttamiseksi eli niin sanotun Lex Kittilän. Enää puuttuu tasavallan presidentin vahvistus.

Vaikka lakiesitystä veikkailtiin ensin julkisuudessa kunnallisen itsehallinnon vastaiseksi, lain säätämisprosessi sujui lopulta vauhdikkaasti.

Lex Kittilä koskee kaikkia kuntia kesäkuusta 2017 lähtien, mutta laki tuli välttämättömäksi Kittilän päätöksenteon ajauduttua syvään kriisiin ja laittomuuksien kierteeseen joulukuusta 2013 lähtien.

Helmikuussa 2016 Suomen Kuvalehti kertoi, että 27:stä kunnanvaltuutetusta peräti 23 on keskusrikospoliisin tutkinnassa epäiltyinä virkarikoksista. Vain harva epäiltyinä olevista päättäjistä on vetäytynyt päätöksenteosta syrjään tutkinnan ajaksi.

Tästä Lex Kittilässä on kyse: kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamisesta.

”Hyvä että laki saatiin tiettyjen tahojen ankarasta vastustuksesta huolimatta.”

Kuvaavaa on, että Kittilän kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 19. joulukuuta erota Kuntaliiton jäsenyydestä, koska liitto on KRP:n tutkinnassa olevien päättäjien mukaan antanut kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisasiassa ristiriitaisia neuvoja.

Syyllistä omiin lainvastaisiin päätöksiin etsitään nyt siis Kuntaliiton suunnalta. Eroa Kuntaliitosta oli käsittelemässä koko joukko kunnanjohtajan irtisanomisasiassa epäiltyinä olevia päättäjiä.

Nyt kuntalaiset ja kunnan henkilöstö maksavat käytännössä eron Kuntaliitosta. Kittilä on saanut tähän mennessä runsaalla 20 000 eurolla vuosittain kunta-alan parasta asiantuntija-apua. Jatkossa apu pitää hankkia jostakin muualta – ja se tulee tuskin halvemmaksi.

Lex Kittilän ”isä”, rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen pitää lain säätämistä kunnallisen itsehallinnon kannalta erinomaisena asiana.

”Hyvä että laki saatiin tiettyjen tahojen ankarasta vastustuksesta huolimatta. Keskeisintä uudistuksessa on valtiovarainministeriön oikeus määrätyin edellytyksin pidättää luottamushenkilö toimestaan”, Viljanen sanoo.

”Juuri tämä on se alkuvuonna esittämäni idea keinoksi, jolla voidaan toteuttaa valtion viranomaisen mahdollisuus puuttua kunnan lainvastaiseen toimintaan.”

Professori ehti vedota lain tarpeellisuuden puolesta julkisuudessa syyskuusta 2014 lähtien. Nyt laki tulee – ja lain keskeiset elementit ovat juuri sellaisia, joita professori ehti ehdottaa.

 

Lex Kittilän säätämisestä ei ole puuttunut ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”.

Kun lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi syyskesällä, lausuntojen saldo oli hämmentävä. Enemmistö kunnista liputti lain puolesta, mutta korkein hallinto-oikeus KHO ja oikeusministeriö katsoivat lain olevan kunnallisen itsehallinnon vastainen monilta osin.

Valtakunnan keskeiset oikeusoppineet ja politiikan konkaritkin pyörittivät tuolloin päitään kaikessa hiljaisuudessa: miten oikaista sivuraiteille ajautunut keskustelu, kun kaksi näin korkea-arvoista tahoa, KHO ja oikeusministeriö, lausuivat ohi varsinaisen asian.

Molemmissa lausunnoissa näytettiin ajattelevan, että valtiovarainministeriölle oltaisiin antamassa ”tuomiovaltaa”, vaikka kyse oli toimista, joilla turvattaisiin kunnallisen itsehallinnon ja päätöksenteon uskottavuus ja luotettavuus.

Samanlaiset argumentit nostettiin keskusteluun myös Kittilässä ja Kittilän päättäjien enemmistön toimia tukevilla tahoilla.

”Lex Kittilää vastustavissa puheenvuoroissa on kyse joko ymmärtämättömyydestä tai on tahallisesti sekoitettu asioita väittämällä virheellisesti, että kyse olisi tuomiovaltaan puuttumisesta”, Viljanen sanoo nyt.

”Pidättäminen ei ole tuomiovallan käyttämistä. Luottamushenkilön pidättäminen epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi on turvaamistoimenpide, jonka käyttämiseen jo nykyisen lain mukaan on kunnanvaltuustolla oikeus. Siinä ei oteta kantaa syyllisyyskysymykseen, vaan sen ratkaisee vasta tuomioistuin.”

Viljanen kertoo, että Lex Kittilää on vastustettu jopa rinnastamalla se vuonna 1945 säädettyyn sotasyyllisyyslakiin.

”Rinnastus on täysin asiaton ja harhaanjohtava. Lex Kittilällä ei säädetä rangaistavaksi mitään sellaista, joka ei olisi rangaistavaa jo nykysinkin. Lex Kittilällä ei puututa mihinkään rikostunnusmerkistöihin.”

Lex Kittilä pakottaa kuntapäättäjät kertaamaan virkavastuun perusteet.

Lex Kittilä mahdollistaa valtiolle puuttumiskeinot tilanteessa, jossa kunta on ajautunut virkarikostutkinnan vuoksi syvään hallinnolliseen kriisiin.

Ja juuri tällainen kriisi on parhaillaan Kittilässä, vaikka enemmistö Kittilän päättäjistä näyttää vakuuttavan, että kunnan hallinto on normaalissa tilassa ja päätöksenteko sujuu enemmistön yhteistyöllä hyvin.

Emeritusprofessori Pekka Viljanen piti jäähyväisluentonsa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa 10. marraskuuta. Puolentoista tunnin luento oli suuri synteesi Kittilän tapahtumista ja kunnallisesta itsehallinnosta sekä siihen liittyvästä virkavastuusta laajemminkin.

”Jos Lex Kittilä säädetään eduskunnassa, kaksi ja puoli vuotta ei ole mennyt hukkaan”, professori totesi luentonsa päätteeksi.

Nyt emeritusprofessori sanoo uskovansa, että Lex Kittilä pakottaa kuntapäättäjät kertaamaan virkavastuun perusteet.

”Lex Kittilä on hyvä joululahja kuntalaisille ja veronmaksajille.”