Näin Kittilä yritti ostaa rangaistusvaatimukset pois – Työoikeuden professori tahditti neuvotteluja

Erikoinen ”tulevaisuussopimus” saattaa kaatua päättäjien jääviysongelmiin.
Kotimaa 14.9.2016 07:30
Työoikeuden professori Seppo Koskinen. © RONI LEHTI / Lehtikuva

”Kunnan verovaroilla ei tietenkään voi ostaa tutkintapyyntöjä tai rangaistusvaatimuksia pois”, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta ja kiistää väitteen, että sellaista olisi yritetty Kittilän kunnan ja lainvastaisesti irtisanotun kunnanjohtajan Anna Mäkelän välisissä sopimusneuvotteluissa.

”Tähän asiaan ei käytetty verovaroja edes tunnin vertaa”, Koskinen vakuuttaa sähköpostissaan Suomen Kuvalehdelle 2. syyskuuta. Hän on toiminut kunnan ja Mäkelän välisen sopimuksen pääneuvottelijana.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan asiaan on kuitenkin käytetty useita tunteja vielä sopimusta neuvotelleen toimikunnan kokouksessakin 21. kesäkuuta. Kokouksessa oli tarkoitus hyväksyä sopimus yksimielisesti sellaisenaan, jotta se olisi ehtinyt hyväksyttäväksi ylimääräiseen kunnanvaltuuston kokoukseen, jota oli kaavailtu heinäkuun alkuun.

Mäkelä oli SK:n tietojen mukaan ehtinyt jo hyväksyä sopimusluonnoksen, josta löytyy seuraava lauseke:

”Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan Mäkelän virkasuhteeseen, sen päättymiseen tai mihinkään siihen liittyvään asiaan, kuten esitutkinnassa oleviin asioihin liittyen toisiaan kohtaan muita kuin tästä sopimuksesta ilmeneviä vaatimuksia. Osapuolilla ei siten ole sopimuksen voimaantulon jälkeen myöskään rangaistusvaatimuksia toisiansa kohtaan Mäkelän virkasuhteeseen liittyen.”

Toimikunta kävi keskustelua nimenomaan sopimuksen esitutkintaan ja rangaistusvaatimuksiin liittyvistä lausekkeista. Kuntaliitolta ei haluttu enää viime tingassa kysellä lausuntoa sopimuksen lainmukaisuudesta. Sopimuksen hyväksymisellä oli kova kiire.

Pitkän istunnon jälkeen toimikunta päätyi lopulta kuitenkin pyytämään sopimusluonnoksesta lausunnon Kuntaliiton lakiyksiköltä.

 

Viikkoa myöhemmin 29. kesäkuuta Kuntaliitolta tuli lausunto ja siinä täystyrmäys sopimusluonnoksen lausekkeelle, jossa mainittiin esitutkinta ja rangaistusvaatimukset.

Kuntaliitto totesi, että kunnan ja Mäkelän välisessä sopimuksessa ei voida hoitaa kolmannen tahon – Mäkelän irtisanomisasiassa rikostutkinnassa olevien kuntapäättäjien – asiaa.

Toimikunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi vt. kunnanjohtajan varahenkilö, elinkeinojohtaja Katariina Palola ja puheenjohtajana varavaltuutettu Virpi Jesiöjärvi (kesk).

Jesiöjärvi ei ole kiistänyt SK:n tietoja pyrkimyksistä vetää tutkintapyynnöt ja rangaistusvaatimukset pois, mutta ei hän ole sitä myöntänytkään.

Palolalla ei omien sanojensa mukaan ole tietoa tällaisesta, vaikka toimikunnan kesäkuisessa sopimusluonnoksessa selkeästi mainitaan sanat ”esitutkinta” ja ”rangaistusvaatimukset”.

”Olen toiminut vt. kunnanjohtajan varahenkilönä kesäkuun 2016 loppuun saakka. Kesäkuussa toimikunnalle esitelty sopimusluonnos on Kittilän kunnan ja Anna Mäkelän välinen. Minulla ei ole tietoa sähköpostiviestissänne kuvailemastanne asiasta”, Palola vastasi sähköpostitse 23. elokuuta SK:lle rangaistusvaatimusten ja tutkintapyyntöjen ostamisesta pois kunnan verorahoilla.

Palola kantaa painavimman virkavastuun valmistelusta.

 

Seppo Koskinen sanoo, että ”lausuma oli varmuuslauseke siltä osin, ettei myöhemminkään voisi tulla mitään keskinäisiä rangaistusvaatimuksia”.

Hänen mukaansa ”myöhemmin kaikista rangaistusvaatimuksiin liittyvistä maininnoista luovuttiin”.

”Erokorvaussopimus ei voi sisältää laillisesti vaatimusta luopua virallisen syytteen alaisista rikosvaatimuksista”, Koskinen täsmentää.

Vieraillessaan kunnanvaltuuston kokouksessa 29. elokuuta Koskinen selitti valtuutetuillekin sopimusluonnoksen lauseketta, joka nousi siellä keskusteluun.

Pöytäkirjan mukaan silloin selitys oli toisenlainen kuin SK:lle.

”Aluksi oli maininta sopimusluonnoksessa, joka viittasi tähän, koska se on normaalia yksityissektorilla, jossa tavoitteena on puhdistaa pöytä. [Kunnan toinen neuvottelija, asianajaja Jarmo] Juntura otti yleisen käytännön mukaisesti asian sopimusluonnokseen”, pöytäkirjassa todetaan.

Koskinen antoi siis ymmärtää, että lauseke oli jäänyt sopimusluonnokseen ikään kuin erehdyksessä.

 

Kevään ja alkukesän 2016 ajan Anna Mäkelän irtisanomisasiassa keskusrikospoliisin tutkinnassa epäiltyinä olevat muutamat kuntapäättäjät kertoivat useille eri tahoille, että sopimusneuvotteluissa putsataan pöytä rikostutkinnasta.

Koska Mäkelän irtisanoivat lainvastaisesti yksittäiset valtuutetut, joista jokainen vastaa omasta äänestyspäätöksestään, Mäkelän tekemät tutkintapyynnöt ja rangaistusvaatimuksetkin kohdistuvat kyseisiin valtuutettuihin. Mäkelä ei ole esittänyt rangaistusvaatimuksia Kittilän kuntaa kohtaan.

Tavoite oli kirjoitettu näkyviin myös toimikunnan kesäkuisessa sopimusluonnoksessa.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan vielä elokuussakin sopimukseen yritettiin tunkea lausekkeita rangaistusvaatimusten vetämisestä pois.

Tällainen vaatimus ei kuitenkaan näy valtuuston 29. elokuuta hyväksymässä lopullisessa sopimuksessa. Pöytäkirjassa todetaan näin: ”Inkeri Yritys [valtuuston puheenjohtaja] tiedusteli, onko mahdollisesti muita kirjallisia sopimuksia tehty. Koskisen ja Junturan mukaan ei. Vain yksi ja sopimuksessa pitää olla nimet.”

Sopimuksella Mäkelä on saamassa runsaat 135 000 euroa. Lisäksi kunta maksaa Mäkelän ansionmenetykset irtisanomisen jälkeiseltä ajalta niiltä osin kuin hän on ollut työttömänä.

 

Jos sopimusmenettely on ollut ruma, kaunis ei ole erosopimuskaan.

Rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen Turun yliopistosta tunnistaa hyvin Kittilän ajattelumallit sopimuksen taustalta.

Viljanen totesi 19. elokuuta, että erosopimuksella ajetaan rikostutkinnassa olevien kuntapäättäjien asiaa. Lainvastaista irtisanomista ei haluta tunnustaa sopimuksessa, koska jos se tunnustettaisiin, olisi riski, että myöhemmin – jos päättäjät tuomittaisiin tahallisista virkarikoksista irtisanomisasiassa – kunta voisi ryhtyä perimään aiheutuneita kuluja korvausoikeudenkäynnissä kyseisiltä päättäjiltä.

Siksi Anna Mäkelän sopimus on ”erosopimus”, eikä ”sopimus lainvastaisen irtisanomisen korvauksesta”.

Sopimuksen arkkitehti Seppo Koskinen näkee asian toisin kuin Viljanen.

”Sopimuksella suuntaudutaan tulevaisuuteen ja mahdollistetaan uusi alku Kittilälle”, Koskinen asettelee sanansa.

Koskisen mukaan sopimuksen taustalla ”on se ajatus, että irtisanomisasia – eli korvaus laittomasta irtisanomisesta – menee ja on jo mennytkin omaa rataansa”.

Koskinen jakaa lainvastaiseen irtisanomiseen liittyvät korvaukset ikään kuin kahtia. On Mäkelälle maksettava korvaus ansionmenetyksestä lainvastaisen irtisanomisen vuoksi tiettävästi kuuden kuukauden työttömyysajalta. Ja on erosopimus, joka on jo ajallisestikin kaukana irtisanomisajankohdasta ja jonka luonne on toisenlainen.

”Kantani on se, että korvaus laittomasta irtisanomisesta on maksettava laissa olevan säännöksen mukaisesti niin sanottuna ansionmenetyskorvauksena. Mielestäni ei kuulu kunnan toimialaan maksaa suurempaa korvausta laittomasta irtisanomisesta kuin mitä laki määrää”, Koskinen toteaa.

”Kuntaliiton lausunnon mukaan erokorvauksen maksaminen tässä tilanteessa sen sijaan kuuluu kunnan toimialaan”, hän jatkaa.

Sitä Koskinen ei mainitse, että Kuntaliiton lausunnossa kyse on arviosta. Kuntaliitto toteaa, että ”ei ole olemassa oikeuskäytäntöä erokorvauksen maksamisesta Kittilän kunnassa vallitsevaa tilannetta vastaavassa tilanteessa”.

SK kysyi kuntalain asiantuntijoilta, eikö Mäkelälle olisi voitu maksaa 135 000 euron korvausta lainvastaisen irtisanomisen perusteella – eikö se ”mahtuisi” kunnan toimialan piiriin, jos mahtuu erorahakin.

Lainoppineet arvelevat, että Kittilä-tapauksessa näin tulisi olla.

Yksityisellä sektorilla yritys joutuu maksamaan maksimissaan 24 kuukauden palkan laittomasti irtisanotulle työntekijälle. Korvauksen suuruus määritellään tapauskohtaisesti.

Julkisella puolella lähtökohtana on se, että lainvastaisesti irtisanottu voi palata virkaansa ja hänelle korvataan ansionmenetys ajalta, jonka hän on ollut työttömänä.

Mäkelä ei käytännössä voi enää palata Kittilän kunnanjohtajaksi. Siksi kuntalain asiantuntijoiden mukaan tällaisessa tapauksessa saattaisi olla perusteltua korvata lainvastaisesta irtisanomisesta samansuuntaisesti kuin yksityisellä puolella vastaavissa tilanteissa. Sopimus voisi olla kunnan toimialan mukainen, vaikka työoikeuden professori on toista mieltä.

 

Kittilän päätöksenteossa asiat eivät nykyisin mene ”kerralla putkeen”. Erosopimukseenkin liittyy vielä jonkin aikaa suuri ”mutta”.

Sopimus tulee voimaan, mikäli kukaan kuntalainen ei valita hallinto-oikeuteen valtuuston päätöksestä. Mutta jos joku valittaa, valtuuston päätös todennäköisesti kumotaan hallinto-oikeudessa.

Kunnanvaltuuston kokouksessa erosopimusta käsitteli neljä esteellistä valtuutettua ja yksi esteellinen varavaltuutettu – esteellisiä siksi, että he ovat irtisanomisasiassa KRP:n tutkinnassa epäiltyinä virkarikoksista. Viisikko poistui ”pulpeteistaan” ennen äänestystä mutta oli jo ehtinyt osallistua asian käsittelyyn.

Seppo Koskinen esitteli valtuuston kokouksessa kunnan ja Anna Mäkelän sopimusta. Hän tulkitsee viisikon toimineen täysin oikein.

Koskisella on meriselitys. Hän lukee kunta- ja hallintolakien esteellisyyssäännöksiä omintakeisesti ja erottaa toisistaan ”esittelyn” ja ”käsittelyn”.

”Kunnanvaltuuston puheenjohtajan tulee luonnollisesti sallia ensin asian esittely, jotta valtuutetut tietävät, mistä asiasta päättävät”, Koskinen alustaa tulkintaansa.

”Nyt valtuustossa toimittiin juuri näin, ja esittelyn ja meille esitettyjen kysymysten sekä kahden kokoustauon jälkeen useat valtuutetut ilmoittivat olevansa esteellisiä ja heidän tilalleen tulivat varavaltuutetut.”

Mutta mitä kokouksessa tapahtui todella?

 

Pöytäkirjan mukaan puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas) luki asian käsittelyn aluksi Kuntaliiton lausunnon, jonka mukaan Mäkelän irtisanomisasiassa rikostutkinnassa olevat päättäjät ovat esteellisiä.

Sitten Yritys muistutti jokaista päättäjää heidän omasta vastuustaan esteellisyysasiassa. Esteellisten piti siis poistua omalta paikaltaan tässä vaiheessa.

Yrityksellä ei ollut keinoja häätää esteellisiä paikaltaan, koska Lex Kittilää ei ole vielä säädetty. Jos laki olisi voimassa, esitutkintaviranomainen voisi antaa kunnalle tiedon siitä, ketkä ovat epäiltyinä kunnan päätöksentekoon liittyvässä virkarikostutkinnassa.

Yrityksellä valtuuston puheenjohtajana ei tätä tietoa ole virallisesti vieläkään.

Esteellisen viisikon puhui ”ulos” professori Koskinen, joka selvästikin pelkäsi päätöksen kaatuvan esteellisten jääräpäisyyteen.

Ennen kuin viisikko suostui poistumaan pulpeteistaan, tarvittiin kaksi kokoustaukoa.

 

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei niele Seppo Koskisen tulkintaa esteellisten oikeudesta osallistua asian esittelyyn.

”Valtuustossa asian käsittely alkaa, kun puheenjohtaja toteaa käsiteltävän asian yksilöintitiedot. Normaalisti asia ensin esitellään, mahdollisesti kuullaan asiantuntijoita, asiasta keskustellaan ja tehdään päätös”, Mäenpää selvittää.

”Kaikki tämä on asian käsittelyä valtuustossa. Mitään näistä vaiheista ei siis voi sulkea pois jonain muuna kuin asian käsittelynä”, hän korostaa.

Mäenpään mukaan käsittelyyn osallistuminen tarkoittaa kaikkia edellä mainittuja käsittelyn vaiheita.

”Esteellisen valtuutetun on poistuttava pulpetistaan asiaa käsiteltäessä. Hän voi kuitenkin seurata asian käsittelyä yleisötiloissa, koska kokous on julkinen.”

Mäenpään mukaan valtuutetun, kuten virkamiehenkin, velvollisuus on ensisijaisesti itse arvioida, onko hän esteellinen.

”Valtuutettu on myös henkilökohtaisesti virkavastuussa omasta arviostaan.”

Valtuuston puheenjohtaja toimii Mäenpään mukaan vastuullisesti, jos hän esteellisyydelle alttiissa tilanteessa erikseen muistuttaa valtuutetun velvollisuudesta arvioida itse esteellisyytensä.

”Puheenjohtaja ei tällaista asiaa voi ratkaista”, Mäenpää painottaa.

 

Kittilän päätöksenteko ei näytä oikenevan edes työoikeuden professorin avustuksella.

Rikostutkinnassa olevien kuntapäättäjien etu näyttää sopimusneuvotteluissakin painelleen kunnan ja kuntalaisten edun ohitse kevään ja vielä kesänkin ajan. On tärkeää, että valmisteluun liittyvät asiakirjat tulevat julki ja kittiläläiset näkevät, millaisia neuvotteluja on käyty.

Suomen Kuvalehti on julkisuuslakiin vedoten pyytänyt Kittilän kuntaa luovuttamaan sopimusneuvotteluista vastanneen toimikunnan valmisteluasiakirjat – kuten aiemmat sopimusluonnokset – toimituksen käyttöön.

Kunnanjohtajan virka on julkinen virka, erosopimus on julkinen sopimus, ja kun valtuusto on päättänyt hyväksyä sopimuksen, valmisteluasiakirjat ovat viimeistään tuolloin julkisia.