Naapurit: Enemmänkin kuin välttämätön paha?

Kotimaa 12.4.2009 13:00

Suomalaisissa on paljon naapurin pelkoa, sanoo yhteisöllistä kerrostaloa puuhaava Salla Korpela.

Naapuruus

Helsinkiläisellä Koti kaupungissa -yhdistyksellä on poikkeuksellinen ajatustapa kerrostalonaapuruuteen.

Vuonna 2007 perustettu yhdistys ajaa eteenpäin yhteisöllinen kerrostalo -hanketta. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi helmikuussa heidän tonttivarauksensa Jätkäsaaresta.

Kerrostalohankkeen taustalla on ajatus arkisen yksinäisyyden poistamisesta. Yhteisessä talossa asuminen mahdollistaisi sen, että ilman suurempaa lähtemistä ja järjestelemistä lähellä olisi tarjolla seuraa ja tarvittaessa myös apua.

”Haluaisimme, että tavallisena arkena olisi mahdollisuus esimerkiksi mennä yhteiseen kirjastohuoneeseen ja tietäisi, että ne, jotka siellä sinä iltana istuvat, ovat halukkaita tapamaan, vaihtamaan kuulumisia, kenties lähtemään lenkille tai vaikka saunomaan”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Salla Korpela.

”Haluamme taloon porukan, jossa kaikki tuntevat toisensa ja kaikki tietoisesti haluavat asua saman katon alla. Parhaassa tapauksessa naapuruus on arkista läsnäoloa ja tukea – kuin mikä tahansa muukin ihmissuhde.”

Yhteiset pelisäännöt kunniaan

Kolmasosa suomalaisista asui vuonna 2007 kerrostaloissa. Yhteistä kerrostaloasukkaille on usein se, että naapurien koetaan olevan välttämätön paha, joihin kiinnitetään todella huomiota vasta silloin, jos he häiritsevät.

Mutta entä jos naapurit ovatkin mahdollisuus, eivät haitta?

Hyvä naapuruus on sitä, että asukkaat ovat kiinnostuneita yhteisistä asioista ja huomioivat muut asukkaat, määrittelee Vuokralaisten Keskusliiton ja Suomen Vuokranantajat ry:n vuonna 2008 julkaiseman Hyvä vuokratapa -ohjeistus.

Hyvän naapuruuden peruspilareita ovat siis pelisääntöjen, kuten yörauhan, noudattaminen ja huomaavaisuus muita asukkaita kohtaan. Hyvä naapuri myös suvaitsee erilaisuutta, sekä tuntee vastuuta yhteisestä asuinympäristöstä.

Hyvä naapuruus on asennoitumiskysymys

Salla Korpela muistuttaa, että hyvää, yhteisöllistä naapuruutta on mahdollista toteuttaa muissakin taloissa kuin sellaisissa, jotka on alun perin rakennettu yhteisötaloiksi.

Talossa, jossa kolmen lapsen äiti Korpela nykyään asuu, yhteisöllistä toimintaa syntyi kerhotilan avulla.

”Naapurini ehdotti viime syksyn loppuvaiheilla, että järjestäisimme yhdessä joulujuhlat talomme lapsille. Muut asukkaat ihastuivat ajatukseen, ja juhlat olivat onnistuneet. Sittemmin kerhohuoneeseen on saatu muun muassa kirjahylly, jota hyödynnämme kirjojen ja lehtien vaihtopisteenä.”

Hyvässä naapuruudessa on siis ennen kaikkea kyse asenteista. Yhteishenkeä voi luoda esimerkiksi talkoilla ja pihajuhlilla. Myös taloyhtiön yleinen avoimuus uusille ideoille voi edistää asukkaiden toisiinsa tutustumista.

Ketään ei voi tietenkään pakottaa tutustumaan naapureihinsa, mutta parhaassa tapauksessa hyvä naapuruus lisää kaikkien asumisviihtyvyyttä: kun asukkaat tutustuvat toisiinsa, syntyy me-henkeä ja yleinen turvallisuuden tunne lisääntyy.

Kompastuskivinä ennakkoluulot

Naapuruussuhteiden syntyyn vaikuttavat ikä, elämäntilanne, aktiivisuus ja vuorovaikutussuhteiden tarve.

Esimerkiksi lemmikit ja lapset saattavat olla naapureita yhdistävä tekijä. Toisaalta jo asukkaiden erilainen päivärytmi voi vähentää naapureihin törmäämistä.

Yksi suurimpia esteitä hyvän naapuruuden syntymiselle on se, jos kaikki eivät suostu noudattamaan yhteisiä sääntöjä. Myös taloyhtiön yleinen suhtautuminen uusiin asukkaisiin voi olla kynnyskysymys: ”näin meillä on aina tehty ja tehdään myös jatkossa” -asenne ei ainakaan helpota uusien naapuruussuhteiden solmimista.

Koti kaupungissa -yhdistyksen tavoittelema yhteisöllinen kerrostaloasuminen on vielä toistaiseksi melko harvinainen ajatus Suomessa. Yhdistys on kohdannut ennakkoluuloja hanketta kohtaan, mutta Korpela veikkaa, että kyse on ennen kaikkea epätietoisuudesta.

”Suomalaisissa on varmaan paljon naapurin pelkoa. Pelätään, että tullaan koko ajan arvostelluksi tai vertailluksi muihin. Yhteisöllisessä talossa tällainen vielä korostuu, kun naapurin elämää nähdään paljon enemmän kuin tavallisessa kerrostalossa.”

Teksti Miia Turunen
Kuva Jukka Ritola / Lehtikuva

Mitä on hyvä naapuruus? Onko sellaista? Kerro näkemyksesi, ota osaa keskusteluun.