Riitelevä MTK: Maito vastaan Metsä

Kärhämistä ja kaupungistumisesta huolimatta maaseudun etujärjestö voi paksusti.

Juha Marttila
Teksti
Heikki Vento
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jäsenmäärän raju kasvu ja organisaatiouudistus ovat ajaneet Maataloustuottajien keskusliiton sisäisiin kiistoihin. MTK:ssa henkilöt taistelevat omista asemistaan. Henkilöriitojen lisäksi erimielisyyksissä on kuitenkin mukana myös puolueiden valtapolitiikkaa.

Maaseudun edunvalvoja voi paksusti vaikka suomalaiset muuttavat kasvukeskuksiin. Maataloustuottajien keskusliiton jäsenmäärä on noussut ennätyslukemiin.

Metsänomistajien liittyminen järjestöön 2015 oli riemuvoitto MTK:n johdolle. Järjestön jäsenmäärä kerralla miltei kolminkertaistui 150 000 jäsenestä noin 410 000 jäseneen. MTK on nyt suurempi kuin yksikään palkansaajien ammattiliitto.

Metsänomistajien mukana järjestöön tuli kuitenkin riidan siemen. Perinteisesti maidontuottajien ja keskustan hallitseman MTK:n sisäiset asetelmat järkkyivät. Metsänomistajista tuli enemmistö, jossa on keskustalaisia mutta myös paljon kokoomuslaisia, perussuomalaisia ja sosiaalidemokraatteja.

 

MTK:n muodonmuutos on puheenjohtaja Juha Marttilan (kesk) syy ja ansio. Marttila, maitotilallinen Simosta, on päivittänyt järjestöä. Vuoden alusta toimineessa hallintomallissa on viisi päälinjaa, talousyksikkö ja johdon esikunta.

Eräitä keskustalaisia on raivostuttanut maaseutuyrittäjäyksikön lakkauttaminen ja siihen liittyvät henkilövaihdokset. Johtaja Timo Sipilältä (kesk) vietiin osasto alta. Uuden edunvalvonnan tuki -osaston johtoon Marttila poimi Pellervon taloustutkimuksen väliaikaisen johtajan Perttu Pyykkösen.

MTK:n toimintaan perehtyneen Marttilan tukijan mukaan puheenjohtaja huolehtii kokonaisuudesta, jossa maidontuottajat ovat vain osa järjestöä. Hänen mielestään ”älyttömän paljon harmia aiheuttavat keskustan maataloussiiven kansanedustajat, joita MTK:n piirien toiminnanjohtajat käyttävät pelissään”.

Järjestö riitelee jopa omasta tavoitteestaan, jonka se sai pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan. Hallitus on luvannut edistää veronalennuksilla metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.

MTK:n toimintaa tuntevan mukaan osa liiton piirien toiminnanjohtajista ”ja tietenkin kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk)” ovat epäilleet metsätalouden verohuojennuksia. Osa tuottajista ja viljelijöistä pelkää, että metsätilojen verohelpotukset rahoitetaan korottamalla maatalouden veroja.

Kiviranta on MTK:n entinen johtaja, joka tuntee maatalouspolitiikan läpikotaisin. Voimakastahtoinen Kiviranta on yksi vaikutusvaltaisimmista maatalouskansanedustajista. Kivirannan liittolaisena pidetään kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilaa (kesk).

Eduskunnan maatalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) on tuttu vieras MTK:n viikkokahveilla. Kivirantaan ja Anttilaan verrattuna Leppä on kuitenkin kohtelias diplomaatti.

Entinen kansanedustaja ja MTK:n piirin toiminnanjohtaja Markku Vuorensola (kesk) on julkisesti tivannut, lähtevätkö maatalousyrittäjät MTK:sta päätoimittaja Mikael Pentikäisen perässä Suomen Yrittäjiin. MTK:n julkaisemaa Maaseudun Tulevaisuutta päätoimittanut Pentikäinen aloittaa keväällä SY:n toimitusjohtajana.

Keskustan maatalouskansanedustajien toiminnan lisäksi MTK:ssa on hämmästelty Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan Liisa Hyssälän (kesk) kiinnostusta liiton henkilöstöjärjestelyihin. Taustavaikuttaja epäilee, että Hyssälän uteliaisuuden herätti Timo Sipilä. Sipilä on Kelan hallituksen jäsen.

Marttilan tekemissä henkilöjärjestelyissä on otettu huomioon MTK:n jäsenkunnan muutos. Se askarruttaa useita keskustalaisia, joiden mukaan kokoomus on saanut keskustaa vahvemman otteen MTK:n johdossa.

Puheenjohtaja Marttilan ja MTK:n muun johdon erityisavustajaksi otettiin Tiina Perho (kok). Hän oli edellisen hallituksen maatalousministerin Petteri Orpon (kok) erityisavustaja.

Marttilan vahva asema pellervolaisessa liikkeessä tuli ilmi kahdessa muussa henkilöratkaisussa. Maatatalous- ja metsätieteiden tohtori Marttila on myös Pellervon taloustutkimuksen PTT:n hallituksen puheenjohtaja. Kesäkuussa 2015 hän käytännössä antoi potkut tutkimuslaitoksen toimitusjohtajalle Pasi Holmille.

Holmin ja Marttilan riidan syyksi kerrottiin strategiset erimielisyydet. PTT:n asiakashankinta ja Holmin henkilöstöhallinto eivät miellyttäneet laitoksen hallitusta. Lisäksi kilpailijat pilkkasivat PTT:tä siitä, että tutkimuksen tilaaja sai toivomansa tulokset.

Painetun median vaikeuksien keskellä MTK:a lähellä oleva Maaseudun Tulevaisuus on kasvattanut lukijamääräänsä vuosia. MT on Helsingin Sanomien jälkeen Suomen toiseksi luetuin päivälehti, jonka tuloksesta MTK saa vuosittain hyvät osingot.

Marttila on Maaseudun Tulevaisuutta kustantavan Viestilehdet Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Lehden menestykseen nostaneen päätoimittaja Lauri Kontron (kesk) siirryttyä sivuun Marttila otti päätoimittajaksi Helsingin Sanomista potkut saaneen Mikael Pentikäisen (kesk). Pentikäinen viihtyi MT:ssa vuoden.

Joulukuussa MTK:n perinteisellä vastaanotolla Marttilalla oli yllätys. Kun Elinkeinoelämän keskusliiton viestintäjohtaja Jouni Kemppainen sai puheenvuoron, menivät osalla vieraista palat ja palanpainikkeet väärään kurkkuun.

Kemppainen oli juuri valittu MT:n päätoimittajaksi. Hän on sitoutumaton journalisti, mikä on harvinaisuus lehden johdossa.

 

Painavimman syntisäkin metsänomistajien ottamisesta järjestöön kantoi toiminnanjohtaja Antti Sahi. Keskustalaiset piirien toiminnanjohtajat eivät luota häneen. Sahi on sitoutumaton porvari, jota on moitittu metsänomistajien edunvalvojaksi.

Sahi valmisteli myös organisaatiouudistuksen, johon liittyvästä yt-menettelystä yksi työntekijä teki valituksen yhteistoiminta-asiamiehelle. Sahin arvostelijat levittävät olettamusta, että Marttila aikoo nostaa PTT:sta napatun Perttu Pyykkösen uudeksi toiminnanjohtajaksi.

Puheenjohtajaksi Marttila valittiin ensimmäisen kerran 2009. Hän kukisti vaalissa kolmella äänellä kokoomuslaisen Veli-Pekka Talvelan.

MTK:n puheenjohtaja on jäsenistön paineessa. Marttilan edeltäjä Michael Hornborg erosi. MTK:laisen vaikuttajan mukaan puheenjohtaja Esa Härmälä (kesk) oli pari kertaa vaarassa saada potkut.

Marttila on välttynyt julkiselta arvostelulta. Hänkin joutui lujille, kun MTK kosiskeli metsänomistajia järjestöön.

Marttilan kausi puheenjohtajana päättyy syksyllä, hän haluaa jatkaa.

”Mitään omakohtaisia luopumissuunnitelmia ei ole”, Marttila sanoo.

Marttilan mukaan MTK:n rooli muuttui jo 1995, kun järjestö putosi työmarkkinapöydästä. Valtio ei ole enää vastapuoli, jonka kanssa riidellään maataloustulosta.

”MTK:lle EU-jäsenyys oli suurempi muutos kuin euro palkansaajille. Bryssel on polttopiste. Siellä pitää olla. Koko ajan pitää miettiä, miten toimia, koska hinnat muodostuvat markkinoilla eikä tuloratkaisuja tehdä. Asiantuntemus on strategian kärki.”

Marttila perustelee hallintojärjestelyjä MTK:n uusilla tehtävillä ja yhteiskunnan rakennemuutoksella. Työmarkkinajärjestöstä on tullut etujärjestön ja neuvonantajan yhdistelmä.

”Meidän valttinamme pitää olla asiantuntemus. Meidän tulee olla biotalouden ja maaseudun elinkeinojen asiantuntijaorganisaatio, joka halutaan valmisteluelimiin Brysselissä ja Helsingissä.”

Kotimaassa MTK:lla on luontevat kohderyhmät. Tuottajan ja metsänomistajan palkka tulee elintarvike- ja metsäteollisuudesta.

”Kun mennään ketjussa eteenpäin, suomalainen kuluttaja on kaikkein tärkein. Suomessa on hyvä tilanne. Kulutuksen kotimaauskollisuus on vahva, jos verrataan Ruotsiin tai Saksaan. Ranskalle emme pärjää, mutta se on tavoite.”

Metsänomistajien ja maataloustuottajien liittoa Marttila pitää välttämättömänä. MTK ei voi olla jäsenkadossa riutuva tuottajajärjestö.

”Maatalousväestön määrä vähenee yhteiskunnassa vääjäämättömästi. Toimialalaajennuksia on haettu vaikutusvallan säilyttämiseksi. Maanviljelijöiden lisäksi se toinen luonteva porukka on metsänomistajat ja laajemmin koko maaseutu. Biotalous liittyy kaikkeen, ympäristöön, ilmastoon ja ruokaturvaan.”

 

Marttilalla on vastaus pakoa yrittäjiin pelkäävälle Vuorensolalle. Hän myöntää, että alueet ja eri tuotantosuunnat ovat välillä vastakkain.

”Eivät yrittäjät tämän vuoksi mihinkään mene. Yrittäjyys on poikkileikkaava teema, joka liittyy maatalouteen ja lisääntyvässä määrin metsätalouteen. Maataloudessa on toki vastakkaisia intressejä. Ristiriitoja on, mutta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.”

Tutkimuslaitokseksi MTK:n ei ryhdy. Se voi tilata selvityksiä Pellervon tutkimuslaitokselta, jonka hallitusta Marttila johtaa.

”PTT:n uusi toimitusjohtaja valmistelee uutta strategiaa. Mielestäni biotalous näkyy vahvemmin. PTT ei ole mikään luonnonvarakeskus tai yliopisto. Soveltava tutkimus keskittyy ruokatalouteen, metsään ja yleiseen kansantalouteen. Sitten voi olla painopisteitä. Esimerkiksi aluekehitys, jota tutkitaan muualla vähän.”

Marttilaa selvästi ärsyttää eräiden keskustalaisten toiminta MTK:ssa. Vaikka keskusta on suurin puolue MTK:n jäsenkunnassa, Marttila haluaa säilyttää etäisyyden puolueisiin.

”Ruotsin tuottajajärjestö ja kepu olivat täysin naimisissa. Molemmat menettivät asemansa. Hajurako puolueisiin on pyritty pitämään. Tavoitteena on maaseudun rivien kokoaminen. Yksikään puolue ei liputa täysillä maaseudun puolesta. Ei edes keskusta, joka hankkii lisä-äänensä kasvukeskuksista.”

”Se on vihastuttanut ja ihastuttanut, että toimiston organisaatiouudistuksessa on niin paljon hämmentäjiä. Vihastuttanut siksi, ettei se kuulu kenellekään muulle kuin MTK:n johtokunnalle. Se on ilahduttanut, että MTK herättää intohimoja.”

Marttila aikoo jatkaa MTK:n johdossa, vaikka kysyntää muihin tehtäviin on ollut. Häntä on houkuteltu ehdolle valtiollisiin vaaleihin. Lappilaisella Marttilalla on yksi este ja ehto.

”Eduskuntavaaleja ennen oli hieman puhetta ehdokkuudesta. Olen aina sanonut, että niin kauan kuin naapurikunnasta on tuo Paavo (Väyrynen) ehdolla, minä en niihin rientoihin lähde. Luulen, että siihen menee neljäkymmentä vuotta. Nuorihan minä vielä silloin olen”, Marttila, 49, sanoo.