Lumipalloefekti järisyttää terveydenhuoltojärjestelmää – moni omaishoitaja huolehtii nyt läheisestään yötä päivää ilman lepoa

Ministeriön mukaan kunnat eivät voi lakkauttaa lyhytaikaishoitoa kokonaan.
Kotimaa 26.3.2020 17:08
Hankalimmassa tilanteessa ovat omaishoitajat, jotka huolehtivat kellon ympäri dementoituneesta puolisostaan tai vaikeasti vammaisesta lapsestaan. © Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Maailmanlaajuisesta koronapandemiasta johtuva poikkeustilanne on johtanut siihen, että monet potilaat ja heidän omaisensa Suomessa joutuvat joustamaan jopa äärirajoilleen.

Useissa vanhustenhuollon hoitolaitoksissa on esimerkiksi luovuttu potilaiden lyhytaikaisista hoitojaksoista eli niin kutsutuista intervallihoitojaksoista.

Hoitohenkilökunta vaihtuu päivittäin ja vuoroittain, minkä vuoksi kyseiset potilaat ja asiakkaat ohjataan riskin minimoimiseksi kotihoidon piiriin.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki omaishoitajat eivät saa hoidettavaansa muutamaksi päiväksi palvelutaloon, jolloin omaishoitaja voisi pitää lakisääteiset lepopäivänsä.

Lain mukaan omaishoitajilla, joilla on sopimus omaishoidon tuesta, on oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaa-oikeus nousee kolmeen, mikäli hoito on lähes ympärivuorokautisesti sitovaa.

Omaishoitajia on Suomessa noin 50 000 ja sosiaali- ja terveysministeriön mukaan noin puolet heistä käyttää lakisääteisiä vapaita.

Hankalimmassa tilanteessa ovat omaishoitajat, jotka huolehtivat kellon ympäri dementoituneesta puolisostaan tai vaikeasti vammaisesta lapsestaan. Kokopäiväinen hoitaminen ja huolehtiminen on fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä.

”Olemme tietoisia poikkeusjärjestelyistä intervallihoidoissa ja lyhytaikaishoidossa. Liittoon ja eri puolilla Suomea toimiviin jäsenyhdistyksiimme on tullut aiheesta yhteydenottoja”, vahvistaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen.

Hoidettavien henkilöiden ja omaishoitajien tilanteet ja toimintakyky vaihtelevat, mutta avun tarpeessa olevien omaishoitoperheiden tulisi saada apua.

”Nyt tarvitaan kaikkien vastuuta. Erittäin tärkeää on, että perheiltä itseltään kysytään ratkaisuideoita.”

Tervonen toivoo, että epidemian jatkuessa tilanne vaatii tarkkaa arviointia, kuinka omaishoitajia autetaan kuormittavassa tilanteessa.

 

Helsingin kaupungin seniorikeskusten päivätoiminta on lopetettu koronan vuoksi. Keskukset eivät ota ikääntyneitä asiakkaitaan päivätoimintaan, lyhytaikaishoitoon tai osavuorokautiseen hoitoon.

Palvelut on pääsääntöisesti tarkoitettu yli 65-vuotiaille henkilöille, jotka tarvitsevat tilapäistä ympärivuorokautista laitoshoitoa omaishoitajansa vapaan ajaksi.

”Tavoitteenamme on suojella kaikin mahdollisin tavoin ikäihmisiä koronavirustartunnalta. Yli 70-vuotiaiden täytyy nykyisessä epidemiatilanteessa välttää kaikkia ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja”, kertoo Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen.

Suomessa on vain noin 300 tehohoitopaikkaa, mutta 70 vuotta täyttäneitä on 874 000.

Lisäksi on iso joukko riskiryhmään kuuluvia ihmisiä, joiden tarkasta määrästä viranomaisilla ei ole luotettavaa tilastotietoa. Heihin kuuluvat sydänsairaat, diabeetikot ja esimerkiksi syöpäpotilaat. Riskiryhmien suojelu on keskeinen peruste poikkeustoimiin.

Tilanteen vakavuudesta huolimatta Helsingillä ei ole – monen muun kunnan tapaan – valmiita suunnitelmia siitä, miten omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan.

Helsinki on pyytänyt apua seurakunnilta ja eri järjestöiltä, jotta nämä voisivat tukea omaishoitajia ja riskiryhmiä aluksi puhelimitse.

Pelkkä puhelintuki ei riitä.

”Helsingissä tehdään parhaillaan suunnitelmaa, miten yli 70-vuotiaita helsinkiläisiä pystyttäisiin parhaiten tukemaan”, johtajalääkäri Pikkarainen kertoo.

”Omaisille on soitettu ja kerrottu näistä muutoksista.”

 

Sosiaali– ja terveysministeriössä omaishoitajien ahdinko tiedostetaan. Ministeriön mukaan lyhytaikaishoitoa ei voi lakkauttaa missään kunnassa kokonaan.

”Oikeutta omaishoitajan vapaisiin ja niiden aikaisiin omaishoitoa korvaaviin palveluihin ei ole rajoitettu lainsäädännöllä”, sanoo STM:n neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina.

Moni omaishoitaja on kuitenkin joustanut lakisääteisistä vapaistaan, joillain ei ole ollut muuta vaihtoehtoa.

Pahimmassa tapauksessa 80-vuotias henkilö hoitaa 80-vuotiasta läheistään kotona lähes eristyksissä.

Kuinka nämä ihmiset voivat selvitä?

”Kunnat vastaavat välttämättömästä huolenpidosta ja riittävistä sosiaali- ja terveyspalveluista myös poikkeusoloissa. Kunnan tulee tiedottaa yli 70-vuotiaille asukkaille, mistä apua on tarvittaessa saatavilla.”

”Kotihoidon asiakkailla ja omaishoidon tuen saajilla on oltava nimettynä omatyöntekijä, johon voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. Jos omaishoito ei ole mahdollista, kunnan on järjestettävä välttämätön huolenpito muulla tavalla”, Raassina sanoo.

 

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen linjaamat poikkeusolot ja valmiuslain käyttöönotto näyttävät laittaneen liikkeelle lumipalloefektin, joka järisyttää koko terveydenhuoltojärjestelmää.

Kotona asuvia riskiryhmiin kuuluvia pyritään auttamaan yhä enemmän suoraan kotiin, mikä luo lisäpaineita entisestään lujilla olevaan kotihoidon henkilökuntaan.

Koronapotilaat puolestaan vievät tehohoitopaikkoja ja muita sairaalapaikkoja pitkäaikaispotilailta. Vähemmän hoitoa tarvitsevat taas joutuvat antamaan tilaa pitkäaikaispotilaille.

Koronaepidemian on arvioitu kestävän 4-6 kuukautta.

Hallituksen tekemät rajoitukset liikkumiseen, jolla pyritään fyysisten kontaktien vähentämiseen, ovat voimassa ainakin huhtikuun puoleen väliin saakka. Tämän jälkeen poliitikot päättävät tarkan arvion pohjalta, pitääkö poikkeustoimia jatkaa. Tällä hetkellä näyttää erittäin todennäköiseltä, että rajoituksiin seuraa jatkoa.