Kouluun koronan varjossa

Selvityksen mukaan valtaosa opettajista koki oppimisen tuen järjestämisen vaikeaksi koronakevään aikana. Parikymmentä kuntaa suunnittelee opettajien lomautuksia.

Kotimaa 14.08.2020 06:00
Mikko Niemelä
Peruskoulujen syyslukukausi alkaa 11.–18. elokuuta välisenä aikana.
Peruskoulujen syyslukukausi alkaa 11.–18. elokuuta välisenä aikana. © EMMI KORHONEN/LK

Suomen koulujärjestelmä joutuu jälleen testiin, kun oppilaat palaavat kouluihin koronaepidemian jatkuessa. Kevätlukukaudella opiskeltiin muutama kuukausi etänä ja pari viikkoa ennen kesälomia palattiin takaisin lähiopetukseen.

Koronan toisen aallon kynnyksellä peruskoulun aloittaa lähiopetuksessa noin 560 000 oppilasta, joista uusia oppilaita on noin 60 000. Tästä joukosta reilu 100 000 oppilasta tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea opinnoissaan. Epäselvää on, miten hyvin tuki pystytään koronaolosuhteissa järjestämään.

Tilastokeskuksen mukaan tukea saaneiden oppilaiden määrä on kasvanut koko 2010-luvun. Tehostettu tuki on oppilaan jatkuvampaa ja yksilöllisempää tukemista. Erityistä tukea tarvitsevalle puolestaan laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin tutkimuksesta käy ilmi, että merkittävä osa perusopetuksen rehtoreista ja opettajista toivoi lisäresursseja oppimisen tehostettuun ja erityiseen tukeen koronakevään jälkeen. Selvityksen mukaan yli 80 prosenttia opettajista koki oppimisen tuen järjestelyt poikkeusolojen aikana vaikeiksi.

Alustavien tutkimusten perusteella etäoppiminen on ollut suurimmalle osalle koulujen oppilaista myönteinen kokemus, mutta se vaati myös tukimekanismeja ja opettelua itsenäiseen työskentelyyn, kertoo Opetushallituksen johtaja Anni Miettunen.

”Osalle aistiyliherkistä, neurokirjon diagnoosin, kuten adhd tai autismi, saaneille ja kouluahdistuksesta kärsiville lapsille etäopetus on ollut myös erityisen positiivinen kokemus.”

Lähiopetuksen puuttumisella arvioidaan olleen suurimmat vaikutukset tukea tarvitseville ja kielivähemmistöihin kuuluville oppilaille.

Lain mukaan oppilailla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea, mikäli lähiopetuksesta jouduttaisiin jälleen siirtymään etäopetukseen koronan takia. ”Tukea tarjotaan sellaisilla toteuttamistavoilla, jotka ovat olosuhteisiin nähden mahdollisia”, Miettunen sanoo.

 

Opetusministeri Li Andersson (vas) myöntää, että poikkeusolojen aikana osa oppilaista jäi jälkeen oppimistavoitteista ja moni tarvitsee oppimiseen tukea.

”Erityisen tuen päätöksen saaneilla oppilailla oli oikeus lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana. Aluehallintoviranomaisilta saadun tiedon mukaan vain viisi prosenttia erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista osallistui lähiopetukseen keväällä.”

Ministerin mukaan kesän ja syksyn aikana tehdään arvio yhteistyössä opettajien ja erityisopettajien kanssa sekä täsmennetään tukitoimien suunnitelmaa niin, että koulunkäynnin tuki ja erityisopetus voidaan aloittaa heti uuden lukuvuoden käynnistyessä.

Opetushallitus on ohjeistanut opetuksen järjestäjiä tuen arvioinnista ja toteuttamisesta.

”Oppilailla on oikeus kouluruokailuun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, opinto-ohjaukseen sekä opintososiaalisiin etuisuuksiin poikkeusjärjestelyjen aikana. Esimerkiksi tehostetun tuen oppilaiden kuuluu saada tarvittava tuki opetukseen, vaikka se tapahtuisikin etänä.”

Tutkimuksen mukaan Suomi onnistui kevään etäopetuksessa kansainvälisesti verraten hyvin, mutta ongelmiakin havaittiin.

Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro kertoo, että muun muassa optimaaliset oppimisen hetket etäopetuksen aikana vähentyivät merkittävästi koronakevään aikana. Optimaalisen oppimisen hetket ovat ”ahaa-kokemuksia”, oivalluksen hetkiä, jotka ovat oleellisia oppimisen kannalta.

”Tutkimuksissamme olemme havainneet, että optimaalisten oppimiskokemusten määrä on noin kaksikymmentä prosenttia. Koronakevään etäopetuksen aikana niitä todettiin noin viisi prosenttia. Opettajien uupumus oli myös dramaattisesti lisääntynyt.”

Korona-aika on korostanut sitä, että oppiminen ja hyvinvointi ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Osa perheistä pystyi tukemaan lapsia erinomaisesti, mutta monessa perheessä lasten ja nuorten perustarpeistakaan ei ole pystytty huolehtimaan.

”Nyt jos koskaan koulun merkitys korostuu”, Salmela-Aro sanoo.

 

Korona koettelee myös kuntien taloutta. Monessa kunnassa suunnitellaan opetushenkilöstön lomautuksia. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tilastojen mukaan syksyn aikana lomautuksia aiotaan tehdä ainakin 18 kunnassa, esimerkiksi Iisalmessa, Kouvolassa, Ähtärissä ja Kaustisella.

Lainsäädäntö ei kiellä opettajien lomautuksia, mutta kuntien pitää turvata varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten ja oppilaiden lakisääteiset oikeudet lomautusten aikana.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen myöntämillä valtionavustuksilla tuetaan opettajien palkkaamista kunnissa. Valtionapu voidaan kuitenkin periä takaisin, jos opetuksen järjestäjä lomauttaa opettajiaan.

”Olen esittänyt vakavan vetoomuksen kuntapäättäjille, että nyt priorisoitaisiin lasten ja nuorten oikeutta opetukseen”, Andersson sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt noin 70 miljoonaa euroa niin sanottua koronarahaa lukuvuodelle 2020–2021. Varhaiskasvatukseen on myönnetty 14 miljoonaa.

”Jos kunnat hakevat näitä rahoja, on selvää, etteivät ne voi samanaikaisesti lomauttaa opetushenkilöstöään avustuksen kohteena olevissa toiminnoissa.”

Andersson ei lupaa seuraavissa lisäbudjeteissa suoraa lisärahaa opetukseen.

Sisältö