MM-lippusotku ja Kalervo Kummola: Valta oli Kalen

Kotimaa 9.5.2012 09:45
Kiekkofanit protestoivat korkeita lippuhintoja sunnuntaina 6. toukokuuta. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Jääkiekon MM-kisojen Suomen pelien lippujen hinta on herättänyt viime päivinä runsaasti kritiikkiä. Halvimmillaan Suomen pelejä on päässyt seuraamaan 156 euron hinnalla. Tyyriimmät liput lähentelevät kahtasataa euroa.

Viime viikolla Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola perusteli lippuhintoja kasvaneilla kustannuksilla Ylen A-Talk -keskusteluohjelmassa. Kummolan mukaan kilpailukuluja ei voida nykyään kattaa neljän-viidenkympin hintaisilla lipuilla. Edellisistä MM-kisoista järjestyskustannukset ovat nousseet 19 miljoonan euron verran, hän kertoi.

Kohu kuitenkin nousi selityksestä huolimatta. Muun muassa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ehti kuvailla lippujen hintoja ”älyttömiksi”.

Viime sunnuntaina Kummola vieraili Arto Nybergin keskusteluohjelmassa ja totesi että lippuasiassa ”pikkaisen oltiin ehkä sokeita, kun kaikki ottelut hinnoiteltiin samalla tavalla”. Jääkiekkoliitto ilmoitti, että Leijonien alkusarjan Ranska- ja Kazakstan-otteluihin jäljellä olevat liput myydään neljä yhden hinnalla -paketteina. Silloin yhden lipun hinnaksi jää vain reilut neljäkymmentä euroa.

”Hinnat alas, Kale on varas” -iskulause taitaa kuitenkin jäädä kiekkofanien mieleen joksikin aikaa. Niin oli kirjoitettu banderolliin, jonka järjestysmies otti pois omistajiltaan MM-kisakatsomosta sunnuntaina. Tällä viikolla moni on jo alkanut vaatia Kummolan eroa.

Valta oli Kalen

Kalervo Kummolalle kritiikki tuskin on mitään uutta. Pitkän uransa aikana hän on lyönyt päitä yhteen yhden jos toisenkin kiekkokonkarin kanssa. Vuonna 1998 Kummola esiintyi Suomen Kuvalehden Hän-henkilökuvassa. Jo tuolloin hän oli ristiriitainen hahmo, jota sekä ihailtiin että inhottiin. Näin toimittaja Petri Pöntinen kirjoitti tuolloin:

”Kummola oli Suomen ensimmäinen ammattijohtaja jääkiekossa, aikaansa edellä. Siksi hän saattoi luoda omat menettelytapansa. Peli ei ollut aina puhdasta, mutta tehokasta se oli: tuli SM-liiga, tuli MM-kisoja ja ennen kaikkea – alkoi tulla rahaa. Viime MM-kisat tuottivat voittoa 45 miljoonaa markkaa.”

”Kummola perusti K-67:n, oman kiekkoseuran, 21-vuotiaana.”

”’Kun pistät seuran pystyyn 21-vuotiaana, kertoo se halusta ottaa riskejä ja tehdä päätöksiä. Kale oli aina avoin uusille ajatuksille’, turkulainen kiekkoasiantuntija Juhani Wahlsten muistaa.” (Lue Juhani Wahlstenin tuore Hän-henkilökuva täältä.)

”Kummola johti perustamaansa SM-liigaa 12 vuotta. Hän junttasi ja jyräsi, uuvutti ja uhkasi. Valtaosa vastustajista väistyi heti. Niiden kanssa, jotka harasivat vastaan, mestarilobbaaja alkoi neuvotella Harva on tullut miettineeksi, että Jokerien tuhkimotarina olisi jäänyt syntymättä, maailmanmestaruus voittamatta ja monitoimihalli rakentamatta ilman tätä miestä. Hän houkutteli pienileukaisen purjehtijan velkaiseen kiekkoseuraan talvella 1990 ja löysi riikinruotsalaisen lasten kesäkurssien ohjaajan alavireiseen maajoukkueeseen keväällä 1993.”

”’Olen ottanut Kalen kanssa rajusti yhteen monta kertaa mutta myöhemmin on sovittu puolin ja toisin. On valitettavaa, että hänen ympärillään on lähinnä jees-miehiä’, jääkiekko-TPS:n puheenjohtaja Hannu Ansas toteaa.”

”Kriittiset aikalaiset Kummolan kotikonnuilla Turussa vaikenevat menneistä, sillä ’silloin tulee sanottua totuuksia’.

Lue Kalervo Kummolan Hän-henkilökuva, joka on julkaistu Suomen Kuvalehden numerossa 39/1998 (pdf-tiedosto).