Miten käy pakkoruotsin, tuleeko kouluihin draama ja etiikka?

Susan Heikkinen
Kotimaa 1.6.2010 14:10
Peruskoulu Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Jos peruskouluopetuksen uudistamista pohtineen työryhmän esitys toteutuu, muutaman vuoden kuluttua koululaiset saavat lisätä lukujärjestyksiinsä kaksi uutta oppiainetta: draaman ja etiikan.

Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen johtama työryhmä luovutti 240-sivuisen mietintönsä opetusministeriölle tiistaina.

Kielten opetusta työryhmä ehdottaa varhennettavaksi niin, että nykyinen pitkä A1-kieli, tyypillisimmin englanti, alkaisi jo 2. luokalla. Lyhyt B1-kieli, tavallisimmin ruotsi, alkaisi jo 6. luokalla. Toisen kansalliskielen opiskelua eli suomenkielisten kohdalla ns. pakkoruotsia työryhmä ei poistaisi, vaan sitä opiskeltaisiin edelleen viimeistään B1-kielenä.

Mutta toteutuuko työryhmän mietintö? Valmistelijoiden ehdotusten yli on kävelty hallituksessa ja eduskunnassa ennenkin.

1960-luvun lopulla asiantuntijat suosittelivat pedagogisista syistä vain yhtä kaikille pakollista kieltä, englantia. Poliittisessa päätöksenteossa pakollisia kieliä tuli kaksi, joista toiseksi ruotsi tai suomi.

Terveystieto taas on aine, jonka eduskunta lisäsi edellisessä uudistuksessa peruskoulun ainevalikoimaan, vaikka uudistusta valmistelevat eivät olleet sitä ehdottaneet.

Laaja kansalaiskeskustelu peruskoulun tuntijaosta ja oppiaineista ei siis ole myöhäistä. Erityistä pontta keskustelulle tuli antaneeksi työryhmän jäsen, kansanedustaja Tuula Peltonen (sd), joka mietintöön liitetyssä eriävässä lausunnossaan tyrmää tehdyn valmistelutyön. Peltosen mielestä työryhmä on ylittänyt toimeksiantonsa, työryhmän johtaminen on ollut ”poikkeuksellisen huonoa”, eikä eriäviä mielipiteitä ole noteerattu.

Keskustelua kieltenopetuksesta avasi tiistaina myös Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka mukaan pakollisesta ruotsista pitäisi luopua.

Aiheesta lisää
Opetushallituksen pääjohtaja: ”Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa” (Suomenkuvalehti.fi 4.1.2010)

Keskustelu

Kunnille valinnanvapaus ! Itä-Suomessa ottakoot venäjän ja lännessä ruotsin, sillä on opittava asioimaan naapurin kanssa.

Tuntijakotyöryhmän raportissaan esittämä perustelu pakkoruotsille on virheellinen:

”Työryhmä esittää, että opiskelun aloittamista varhennetaan ja että toisen
kotimaisen kielen opiskelu säilytetään kaikille oppilaille yhteisenä. Siten voidaan turvata
perustuslaissa edellytetty kansalliskielten osaamisen säilyminen riittävällä vähimmäistasolla.”

Perustuslaissa ei kuitenkaan edellytetä minkäänlaista osaamisen vähimmäistasoa kummankaan kansalliskielen osalta. Eikö tuntijakotyöryhmä siis tunne edes perustuslakia vai vääristeleekö se perustuslakia tahallisesti?

Ei näytä hyvältä pakkoruotsin tulevaisuus, jos ainoa perustelu sille löytyy on virheellisesti tulkitusta perustuslaista.

Minusta päätöksenteko kunnittain olisi perustelematonta, kyllä kouluaineita koskevien uudistusten on oltava kaikille peruskoululaisille samat. En myöskään usko, että ruotsin pakollisuus on niinkään siitä kiinni, kuinka tärkeää ruotsinkielen hallinta on tulevassa työelämässä tai pärjääkö ilman sitä, vaan siitä, että Suomi edelleen on kaksikielinen maa. Näin ollen on täysin ymmärrettävää, että ruotsia halutaan arvostaa pitämällä se pakollisena perusopetuksessa.

”Suomi edelleen on kaksikielinen maa. Näin ollen on täysin ymmärrettävää, että ruotsia halutaan arvostaa pitämällä se pakollisena perusopetuksessa.”

Kytkemällä pakkoruotsi maan kaksikielisyyteen nopeutetaan vaan maan muuttamista yksikieliseksi ja tätä ruotsinkieliset tuskin haluavat. Siksi kaksikielisyyden käyttäminen pakkoruotsin perusteluna on varsin lyhytnäköistä.

Kaksikielisyyshän ei tietenkään edellytä pakkoruotsia. Maa oli kaksikielinen ennen peruskouluakin ja sitä ennen ei ollut jokaista oppilasta koskevaa pakkoruotsia. Esim. Etelä-Afrikka on 11-kielinen ja Sveitsi nelikielinen, eikä siellä viralliset kielet ole kaikille pakollisia aineita.

Ja ihan huomautuksena vaan, että arvostus ei koskaan synny pakottamalla. Arvostus pitää ansaita.

Yksi peruste pakkoruotsin poistamisen puolesta on tietysti EKn murehtima Suomen kansainvälinen kilpailukyky, jonka näkökulmasta pakkoruåtsi on ”handicap” – rajoite ja turha sellainen.
Toinen on se että pakkoruotsin poistamisen myötä Suomi harppaisi aimo askeleen kohti demokraattisten oikeusvaltioiden joukkoa. Pakotettu (kieli)identeetti kun ei tuon joukon tunnusmerkkeihin kuulu.

”Toinen on se että pakkoruotsin poistamisen myötä Suomi harppaisi aimo askeleen kohti demokraattisten oikeusvaltioiden joukkoa. Pakotettu (kieli)identeetti kun ei tuon joukon tunnusmerkkeihin kuulu.”

Tämä kohta itseäni huolestuttaa eniten yhdessä sen havainnon kanssa, että rkp on vaalien tuloksesta riippumatta hallitusvastuussa. Demokratian puutteen lisäksi se panee epäilemään korruptiota maan vallan ytimissä.

”Tämä kohta itseäni huolestuttaa eniten yhdessä sen havainnon kanssa, että rkp on vaalien tuloksesta riippumatta hallitusvastuussa. Demokratian puutteen lisäksi se panee epäilemään korruptiota maan vallan ytimissä.”

Olen ottanut monta kertaa puheeksi tuon demokratian puutteen, kun olen keskustellut pakkoruotsin kannattajien kanssa. Kun tarpeeksi sinnikäästi jaksaa kysellä, saa yleensä lopulliseksi vastaukseksi, että itsepä olemme edustajamme valinneet.

Sanoisin silti, että jotain mätää tilanteessa on ainakin demokratian hengen kannalta, jos suurin osa kansasta on jo vuosia, ellei vuosikymmeniä, toivonut pakkoruotsin poistamista, mutta mitään ei ole tapahtunut. Onko syy edustajien harhaanjohtavissa vaalikampanjoissa, vai missä? Unohtuuko kansalta pakkoruotsikysymys vaalien alla? Ainakaan rkp:tä ei ole kukaan hallitukseen äänestänyt.

Vai ovatko suomalaiset vain niin perusnöyrää kansaa, että annamme muiden sanella meille mitä me olemme ja sitten sisäistämme sen. Olen kuullut kun täysin suomenkieliset ruotsia taitamattomat suomalaiset sanovat sen kummemmin asiaa pohtimatta, että ruotsinkieli kuuluu suomalaiseen identiteettiin. Hyvin on ulkoapäin tulleet mantrat sisäistetty.

”Toinen on se että pakkoruotsin poistamisen myötä Suomi harppaisi aimo askeleen kohti demokraattisten oikeusvaltioiden joukkoa. Pakotettu (kieli)identeetti kun ei tuon joukon tunnusmerkkeihin kuulu”

Yhdyn täysin edellisten kirjoittajien mielipiteeseen. On huolestuttavaa havaita,
etteivät politiikot ja media näytä ottavan vakavasti huomioon kansan enemmistön
tahtoa. Pakkoruotsia kannattavat mielipiteet pääsevät esiin hyvinkin näkyvästi,
mutta muut painettaan helposti maton alle, ihan niin kuin on tehty kymmeniä vuosia
aikaisemminkin.

Tosin ilahduttava poikkeus oli EK:n huoli Suomen kilpailukyvystä ja se toivottavasti
saa myös aikaan sen, että rohkeus ottaa kantaa tähän asiaan lisääntyisi. Sen olemme
velkaa tuleville sukupolville ja toiveesta monipuolisempaan kielitaitoon Suomessa.

Ruotsinkieliset tahot ovat saaneet (ostaneet?) SDP-vanhukset Lipposen ja Ahtisaaren puhumaan innokkaasti pakkoruotsin puolesta. Mitkä tahot voisivat toimia vastavoimana? Toisella keskustelupalstalla ehdotettiin Riitta Uosukaista. Mitäköhän hän nykyään puuhailee? Ketä muita tulisi mieleen? Ilmeisesti kukaan nykyinen poliitikko ei uskalla sitä tehdä, koska tiukentuvien vaalirahoituslakien myötä puhdas ruotsinkielisiltä säätiöiltä tuleva raha on vieläkin arvokkaampaa kuin aikaisemmin.

”Tämä kohta itseäni huolestuttaa eniten yhdessä sen havainnon kanssa, että rkp on vaalien tuloksesta riippumatta hallitusvastuussa. Demokratian puutteen lisäksi se panee epäilemään korruptiota maan vallan ytimissä.”

Poliittinen korruptio näyttelee pakkoruotsin historiassa ehdottomasti suurta roolia, suomalainen poliitikko myy itsensä hämmentävän pienestä hinnasta kuten olemme vaalirahajupakassa nähneet. RKP:n ikuinen hallituspaikka (no, itseasiassa RKP on ollut hallituksessa tismalleen saman ajan kuin pakkoruotsi. Sattumaako?) on selitettävissä ihan ilman salaliittoteorioita.

Ajattele eduskunnan voimasuhteita. Koska meillä ei ole äänikynnystä, eduskunta on pirstaloitunut pienpuolueisiin. Kahdella suurimmalla puolueella ei ole yli 50% paikkamäärää eduskunnassa, joten ne tarvitsevat apupuolueen enemmistöhallituksen muodostamiseen. Vaihtoehtoina ovat kristilliset, kommarit, vihreät, RKP ja nykyään persut.

Näistä vihreät on hankala hallituskumppani koska ryhmässä ei ole puoluekuria (paitsi pakkoruotsiasiassa). Hankala suunnitella politiikkaa kun puolet vihreiden ryhmästä vastustaa hallituksen esitystä. Kommarit ovat hankala kumppani koska stalinistisiipi sooloilee vastaavalla tavalla. Persut ovat olleet mitättömyys, tosin ensivaaleissa saattaa päästä hallitukseen. Kristillisten kohdalla en ole varma miksi hallituksen ovet eivät ole auenneet. RKP taas on ihanteellinen. Kaksikielisyysaatteen pönkittämiseksi kaikki käy ja kaikki on kaupan. Lisäksi ruotsalaisten säätiöiden voitelurahat ja mitalit tukevat mukavasti ruotsalaisia myötäilevää politiikkaa. Varsinainen win-win poliitikkojen kannalta siis.

Tässä kirjoituksessa paistaa valitettavasti Suomen Kuvalehden isännän ääni. Koetapa löytää tämä juttu perjantain paperilehdestä! Sensijaan sisällysluettelossa viitataan lipevään åbo akademin kirjoitukseen jossa todistellaan miten pelkkä englannin lukeminen ei riitä.

Mutta missä ihmeessä siinä kirjoituksessa oli ruotsia lukevien määrä? Se on vieras kieli!

Jo on aikakin saada draama kouluihin. Sen kautta päästäisiin opettamaan tunnetaitoasioita, mitkä ovat koululaisilta ja ihmisiltä yleensäkin hukassa. Toivottavasti esitys menee läpi. Parhaita ehdotuksia pitkästä aikaa.

Tuntijakotyöryhmä tuuliajolla
June 01, 2010
Tuntijakotyöryhmä jätti tänään mietintönsä opetusministerille. Ensimmäisten lehtitietojen mukaan annettu esitys on sekava ja kallis. Kysymys pakkoruotsista on ilmeisesti pyritty hautaamaan muiden asioiden alle, mutta jo pitkään liikkuneet nettihuhut pitivät paikkansa: kielipoliittinen hulluus jatkuu ja pahenee.

Työryhmä ei ainoastaan esittänyt pakkoruotsin jättämistä ennalleen, joka sekin olisi ollut onnetonta, vaan esittää jopa sen aikaistamista. Asiaa ei paranna paljoakaan se, että myös muiden kielten tarjontaa luvataan teoriassa parantaa, koska jokaisen oppilaan on kuitenkin edelleen pakko (ja entistä varhemmin) käyttää keskeinen osa ajastaan ja energiastaan nimenomaan ruotsin opiskeluun.

Mielipidekyselyt ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että suomalaiset haluavat luopua pakkoruotsista. Samoin mm. Elinkeinoelämän keskusliitto on esittänyt pakkoruotsin lakkauttamista. Kumoamattomat perustelut pakkoruotsia vastaan on esitetty tuntijakotyöryhmälle myös lukuisissa kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten lähettämissä evästyksissä.

Ilmeistä on, ettei työryhmä kuunnellut pakkoruotsikannassaan järkiperusteluita tai Suomen kansaa, eikä siis ajanut suomalaisten toiveita tai etuja. Herää kysymys, ketä sitten kuunneltiin ja kenen etua ajettiin?

Vastausta voi lähteä arvailemaan melko vahvoista vihjeistä. Työryhmän pohdinnan kestäessä aktiivinen kansalainen lähetti minulle oheisesta linkistä ilmenevän tiedon, että tuntijakotyöryhmän puheenjohtaja Timo Lankinen on itse asiassa ruotsinkielen käyttöä ajavan Svenska nu:n jäsen. Jos ja kun näin on, voi jokainen mielessään kysyä, oliko Lankinen todella sopiva ja puolueeton henkilö johtamaan pohdiskelua pakkoruotsista?

Toinen vihje siitä, mistä suunnasta päätös on saneltu käy ilmi vaikkapa tästä haastattelusta, jossa keskustelin pakkoruotsista Folktingetin puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin kanssa. Pakkoruotsin aikaistaminen oli Folktingetin esittämiä vaatimuksia.

Jos tuntijakotyöryhmän järjetön esitys toteutuisi, häviäjiä olisivat kaikki: oppilaat, elinkeinoelämä, suomalaisten kilpailukyky, veronmaksajat. Suurimpia häviäjiä kuitenkin olisivat suomenruotsalaiset, joiden maine pilattaisiin yli-innokkaan edunvalvontakoneiston takia taas vuosiksi eteenpäin. Jälleen kokonaisen suomalaisten sukupolven keskeisin kokemus suomenruotsalaisesta kulttuurista olisi vastentahtoinen pakko-opetus – siis hyödytön kärsimys joidenkin etujärjestöjen tahdon palvelemiseksi.

Myös toinen viesti on aivan yhtä selvä: jälleen kerran päätöksentekoprosessista käy ilmi, että demokratialla tai Suomen kansalla ei ole mitään sanansijaa Suomen kielipolitiikassa, vaan raharikkaat edunvalvontajärjestöt ovat paljon vaikutusvaltaisempia virkamiesten ja poliitikkojen parissa.

Mutta taistelu jatkuu taukoamatta, ja asiaa pidetään esillä juuri niin kauan, kunnes vääryys on korjattu.

”Jos tuntijakotyöryhmän järjetön esitys toteutuisi, häviäjiä olisivat kaikki: oppilaat, elinkeinoelämä, suomalaisten kilpailukyky, veronmaksajat. Suurimpia häviäjiä kuitenkin olisivat suomenruotsalaiset, joiden maine pilattaisiin yli-innokkaan edunvalvontakoneiston takia taas vuosiksi eteenpäin.”

Todennäköisesti pakkoruotsin inho muuttuu ruotsin inhoksi ja lopulta ruotsinkielisten inhoksi. Ilmeisesti se on hinta, joka ollaan valmiita maksamaan kiistattomista etuoikeuksista, jotka pakkoruotsin korostettu asema maassamme tuottaa.

Vapaa Kielivalinta ry:n nettisivuilta, http://www.vapaakielivalinta.fi, kohdasta ”ajankohtaista”, löytyy erittäin mielenkiintoinen kannanotto:

”Kannanotto tiedotusvälineille opetusministeriön tuntijakotyöryhmän esityksestä”.

Toivottavasti näemme kyseisen kannanoton myös Suomen Kuvalehdessä muodossa tai toisessa.

Suomen kielipolitiikka on lähinnä sairas vitsi. Miten pitkään sitä pitää valtaväestöä vieläkin alistaa 2000-luvulla?

On kyllä aika eriskummallinen maa, jonka entinen presidentti (Ahtisaari) kehottaa meitä opiskelemaan meille vierasta kieltä ruotsia, jotta voisimme valehdella olevamme skandinaaveja. Ja jonka entinen pääministeri (Lipponen) julistaa meidän olevan vain itäruotsalaisia ja sanoo tuntevansa itsensä 3/4 ruotsalaiseksi.

Missä muussa maassa maan ylimpään johtoon kuuluneet halveksivat oman maan kansalaisia tällä tavalla?

Kävi pakkoruotsin kanssa niin tai näin, varhennetaanko vai poistetaanko on se aivan sama. Pakkoruotsin lähtölaskenta on jo alkanut. Mikäli pakkoruotsia varhennetaan se ylittää uutiskynnyksen ja se ruokkii pakon vastustusta. Muutaman vuoden pelleily ei tässä enää paljon paina ja lisääntynyt ärtymys kielten opiskelun oikeuksien rajoittamisesta tukee lakkauttamaan naurettavan kaksikielisyyden. Sitä myöten ruotsinkielisten täysin kohtuuttomat ja syrjivät etuoikeudet tullaan arvioimaan uudestaan. Ehkäpä saamme vielä Suomen, jossa tasa-arvo toteutuu myös kielestä huolimatta.

Tässä uudelleen, aiemmassa viestissä meni muotoilut sekaisin kopioidessa tekstiä PDF:stä. Eli Kokoomuksen puoluekokoukselle on tehty mm. seuraavat aloitteet:

102. Töölön Kansallisseura ry
KIELIKIINTIÖT POISTETTAVA YLIOPISTOJEN JA
KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNOISSA

103. Kokoomuksen Nuorten Liitto ry
RUOTSIN KIELEN PERUSTUSLAILLISEN ERITYISASEMAN PURKAMINEN

104. Töölön Kansallisseura ry
RUOTSIN KIELI VAPAAEHTOISEKSI OPPIAINEEKSI

105. Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
RUOTSINKIELEN OPINTOJEN VAIHTOEHTOISTAMINEN

106. Riihimäen Kansalliset Kokoomusnuoret ry
PAKKORUOTSIN TILALLE VAPAASTI VALITTAVA TOINEN KIELI

http://www.kokoomus.fi/puoluekokous/aloitteet_ja_kannanotot/