Mitä tulisi Suur-Helsingistä? "Maan valtavin konserni, jota on mahdoton johtaa"

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kuva Roni Rekomaa Lehtikuva
Ihmisiä kahvilla Kauppatorilla Helsingin kaupungintalon edessä 12. heinäkuuta 2012. Kuva Roni  Rekomaa / Lehtikuva.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kuntaliitoksessa syntyisi suurkonserni, joka olisi käytännössä mahdoton johdettava.

Tämän paljastaa Suomen Kuvalehdelle laadittu analyysi, jossa on yhdistetty kolmen kaupunkikonsernin taseet vuodelta 2011. Analyysin on laatinut liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström. Hän on tutkinut suurten kaupunkien taseita vuosien ajan ja toimii muun muassa Kauppalehden analyytikkona kymmenen suurimman kaupunkikonsernin taseita perkaavassa Kunta10 -artikkelisarjassa.

Ekström tuo päivänvaloon nyt ensimmäisen kerran Helsingin, Espoon ja Vantaan tytäryhteisöt ja omaisuusmassat yhdisteltynä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tähän asti pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta on keskusteltu ikään kuin liitos koskisi pelkästään kaupunkien hallintoa ja palvelusektoria.

“Jos puhutaan kolmen kaupungin hallinnosta ja palveluista, keskustelu antaa puutteellisen ja väärän kuvan siitä, millaisesta kuntaliitoksesta olisi kysymys.”

Millainen konserni Suur-Helsingistä sitten syntyisi?

“Stadin slangilla sanottuna buli. Suuri. Niin suuri, että sitä ei kykenisi johtamaan kukaan. Ei sellaista johtajaa olekaan, jolla olisi vaadittava osaaminen”, Ekström väittää.

Suomen suurin työnantaja

Konsernianalyysi kertoo, että kuntaliitos synnyttäisi henkilöstömäärältään maan suurimman konsernin, joka jättäisi taakseen jopa valtion.

Suur-Helsinki työllistäisi kaupunkina 64 353 henkilöä, mutta tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien kautta konserniin tulisi yli 24 000 työntekijää. Konsernilla olisi kaikkiaan yli 88 000 työntekijää. Vuoden 2011 lopulla valtio työllisti 87 197 henkilöä.

Suur-Helsingin henkilöstömäärälle eivät pärjäisi edes yhdistettyinä sellaiset yhtiöt kuin Kone, Metso ja UPM-Kymmene.

Bo-Erik Ekström muistuttaa, että maailmalta löytyy henkilöstömäärältään suurempia yhtiöitä kuin Suur-Helsinki olisi.

“Mutta sellaisilla yhtiöillä on yksi tehtävä. Kunnan toimiala on laaja ja hyvinvointipalvelut kuten terveydenhuolto ja koulutus ovat aivan eri asia kuin yksittäisen tuotteen valmistaminen. En riskeeraisi kansalaisten palveluja tällaiseen suurkoneeseen, joka pääkaupunkiseudun kuntien liitoksesta syntyisi”, Ekström sanoo.

Pääomien jättiläinen

Muhkeita ovat myös Suur-Helsingin talousluvut. Konsernitasolla tuloja kertyisi yli 10 miljardia euroa, josta puolet olisi muita kuin verotuloja.

“Talouselämän 500 yrityksen listalla jättiläiskonserni nousisi viidennelle sijalle ja UPM-Kymmenen edelle”, Ekström laskeskelee.

Konsernin henkilöstökulut olisivat 3,9 miljardia euroa.

“Vertailun vuoksi vuonna 2011 puolustusvoimien budjetti oli 2,5 miljardia euroa.”

Hankintoja Suur-Helsingin kunnat tekivät viime vuonna 6 miljardilla eurolla. Tästä palveluostoihin käytettiin 3 miljardia, materiaaleihin 1,2 miljardia ja investointeihin 1,8 miljardia euroa.

“Kuvaavaa on, että Suomen kotitalouksien asuntolainakannan kasvu oli viime vuonna viisi miljardia euroa.”

Suur-Helsinkiin sitoutuisi lähes 20 miljardia euroa pääomia. Konsernin oma pääoma olisi 12,5 miljardia euroa, mikä olisi 37 prosenttia koko kuntasektorin pääomista.

Kuntauudistus taseiden sisällä

Bo-Erik Ekström myöntää, että luvut ovat murskaavia. Suuruuden ekonomiaa ihannoiville hänellä on selkeä viesti: jäitä hattuun.

“Tuloslaskelmista ja taseista on luettavissa, että nämä kolme kaupunkia ovat palvelukustannuksiltaan ja -rakenteiltaan täysin erilaisia. Jos nämä kaupungit olisivat liikeyrityksiä, tuskin löytyisi sitä johtajaa, joka yhdistäisi näin erilaiset toimijat.”

Ekström ei liputa suurkuntaliitoksille. Sen sijaan hän liputtaa sille, että kuntauudistus tehtäisiin kuntien taseiden sisällä.

“Suur-Helsingin taseanalyysi kertoo, että kaupungeilla on käsissään liikelaitoksia ja yhtiöitä, jotka ovat merkittäviä liiketaloudellisia ja teollisia toimijoita. Samalla kun kaupunkien taseisiin valuu rahaa, palvelupuolella leikataan asukkaiden palveluista.”

Ekströmin mielestä vanhustenhoidosta käyty keskustelu on jokseenkin surkuhupaisa.

“Ikään kuin näillä kaupungeilla ei olisi varaa hoitaa ikääntyviä asukkaitaan, jotka ovat omalla työpanoksellaan saaneet kaupunkien varallisuuden aikaan.”

Ekström ei siis liittäisi kolmen kaupungin palvelukoneistoja yhteen. Hän liittäisi yhteen kaupunkien liiketoiminnot ja teolliset toiminnot.

“Tämän kolmikon kannattaisi seuloa omaisuutensa: mitä omistetaan, kuinka tehokkaasti omistetaan, ja mistä kannattaisi luopua. Suur-Helsingin taseesta löytyy muun muassa muhkea kiinteistöomaisuus, josta löytyy pelivaraa.”

Ekström väittää, että pääkaupunkiseudun kaupungit eivät nyt ohjaa ja omista tytäryhteisöjään parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunkien yhtiöiden ajatellaan olevan “jonkun toisen omaisuutta”.

“Mutta niin ei ole. Kunnan tehtävä ei ole kerätä liikevoittoa ja säilöä sitä taseeseen. Kunnan tehtävä on tuottaa hyviä palveluja asukkailleen. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa perustaisivat yhteisen holdingyhtiön, jonne veisivät ne strategisesti merkittävät tytäryhteisönsä, joista halutaan hyvät tuotot, kolmikko saisi liikkumavaraa palvelutuotantoonsa.”

Ekström on kirjoittanut lukuisia raportteja suurten kaupunkien taloudesta ja hän on Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn elokuussa julkistaman raportin Palvelut auki – Viisi vaatimusta kuntauudistukselle yksi keskeinen kirjoittaja.

“Väitän, että tehoa ja laatua kaupungit saisivat myös avaamalla hallitusti palvelutuotantoaan kilpailulle.”

Ekströmin mukaan esimerkiksi Helsinki on verottanut asukkaitaan yli tarpeen. Kaupunkikonserni pääsisi nollatulokseen 16,00 prosentin tuloveroprosentilla. Nyt tuloveroprosentti on 18,5.

“Järkevällä omistajapolitiikalla Helsinki kykenisi nykyistä parempiin peruspalveluihin. Suurkunta ei palveluja pelastaisi, sillä niin suuri palvelukone ei pysyisi kenenkään ohjauksessa. “

Lue myös

“Pääkaupunkiseutu on koko Suomen talouden veturi ja käyntikortti maailmalle. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna pääkaupunkiseudun kuntaliitos voi olla rahallinen menetys Espoolle tai Kauniaisille, mutta pitkällä aikavälillä hajanainen metropolialue on kuitenkin valtava menetys paitsi alueen asukkaille, myös kaikille suomalaisille”, kirjoittaa kuntavaaliehdokas Aura Salla.

Vuonna 2005 Suomessa oli vielä 432 kuntaa. Seuraavana vuonna Mietoinen yhdistettiin Mynämäkeen, Kuivaniemi Iihin ja Vuolijoki Kajaaniin. Vuosien mittaan kuntia on yhdistetty, paloiteltu ja lakkautettu. Tällä hetkellä kuntia on 336. Mutta mistä kaikki alkoi?

Vain 26 prosenttia suomalaisista kannattaa valtionvarainministeriön suunnitelmaa, jonka mukaan Manner-Suomeen jäisi noin 70 kuntaa nykyisten 320:n sijaan. Uudistusta sanoo vastustavansa peräti 61 prosenttia suomalaisista, 13 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.