Mitä ihmettä! Stubbin vaalikuvien estetiikka kuin 1950-luvun kotirouvalla

Mainostoimisto: Haimme huomioarvoa.
Kotimaa 19.4.2015 22:30
Alexander Stubbin yksi vaalikuvista. © Stubbin vaalikampanja

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubbin kotisivuilla on vaalimateriaalia ja muun muassa lehdistölle tarkoitettuja valokuvia.

Stubbista otetut kuvat ovat saaneet huomiota, sillä ne eivät edusta tavanomaista valokuvaa. Kuvissa on käytetty suhteellisen voimakasta efektiä, jolloin kuvan luonne muuttuu oleellisesti.

Valokuvauksen merkityksistä väitöskirjan kirjoittanut, tohtorikoulutettava Hanna Weselius Aalto-yliopistosta analysoi Stubbista otetut kuvat Suomen Kuvalehden pyynnöstä.

Weseliuksen mielestä kuvat viittaavat visuaalisesti 1950–1960-lukulaiseen printtimainontaan, jossa tuotiin esille ”kotirouva- ja leivänpaahdinestetiikkaa”.

”Kuvissa on omituinen rasteriefekti. Ipad-poseeraus edustaa myös vanhahtavaa kuvituskuvaideaa: henkilö työnsä ääressä niin, että kuitenkin on selvää, että henkilö poseeraa ja työväline on vain rekvisiittaa.”

Weseliuksen mukaan kuvatyypin kantaisä lienee saksalainen August Sander, joka kuvasi saksalaisia työläisiä 1900-luvun alussa.

”Sander kuvasi oikeita työläisiä oikeiden asioidensa äärelle, mutta kuvituskuvatyyppi ihminen työssään on sittemmin muuttunut tällaiseksi todellisuudesta irronneeksi ja korostetun viehkeäksi.”

”Tällaisia kuvia näkee kansainvälisissä kuvapankeissa, mutta ne ovat todella kliseisiä. Kuvissa on uskottavuusongelmia erityisesti journalismin, mutta epäilemättä myös mainonnan kontekstissa.”

Weseliuksen mielestä Stubbin kuvien Photoshop-efekti ei ole yhtä tökerö, kuten esimerkiksi presidentti Sauli Niinistön kiistelty presidenttikuva.

”Stubbista otettujen kuvien perusteella näyttää siltä, että hän haluaa etääntyä niin politiikan kuvastosta kuin perinteisestä asiantuntijan pr-kuvastakin. Nämä kuvat kuuluvat kerronnallisten ominaisuuksiensa perusteella markkinoinnin maailmaan. Ja siinäkin ne ovat todella vanhanaikaisia.”

 

Kuvien käsittelystä vastaa mainostoimisto Hasan & Partners. Yhtiön toimitusjohtaja Eka Ruola sanoo, että kuvien käsittelyyn ja efektin käyttöön oli kolme syytä.

Ensinnäkin mainostoimisto halusi pois perinteisestä passikuvatyylistä.

”Rasteriefekti on painomaailmasta tuttu elementti. Digirajapinnassa efekti tuo sellaista oikean elämän rouhetta siihen, ja se tekee siitä hiukan omaleimaisemman.”

Kolmas syy oli Ruolan mukaan se, että efekti miellytti silmää. Tämän vuoksi sitä käsiteltiin vahvemmin. Myös kuvan laatua saatiin parannettua.

”Uskoimme, että se (efekti) on huomion herättämisessä avuksi.”

Huomio heräsi. Mietittekö, että käsitelty kuva ja efekti voivat aiheuttaa myös kysymyksiä?

”Aina kun tehdään jotakin erityistä, niin ei siitä välttämättä kaikkia saada innostumaan. Mutta jos ei tee mitään erityistä, eikä jollakin tapaa jotain mielenkiintoa kuviin tuo, niin sitten voi käydä niin ettei kukaan innostu.”

Stubbin kuvat löydät täältä, täältä ja täältä sekä täältä.