Ministeriön väärä laskelma – autoveroja jää saamatta 140 miljoonaa euroa

Kotimaa 13.3.2012 12:00
Uusien autojen kauppa on käynyt vilkkaana huhtikuun alussa voimaantulevan uuden autoveron ansiosta. Myyntipiikki ei ole kuitenkaan ollut odotetun suuruinen. Kuva Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva.

Huhtikuun alussa tapahtuva autoveron korotus on nostanut uusien autojen kysyntää merkittävästi. Uusia henkilöautoja rekisteröitiin helmikuussa yli 10.600 kappaletta mikä on noin 14 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Myyntipiikki oli silti pienempi kuin toimialalla oli odotettu.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtajan Pekka Rissan mukaan uusia autoja tullaan myymään oleellisesti vähemmän kuin valtiovarainministeriössä budjetoitiin viime syksynä autoveromuutoksesta päätettäessä. Veronkorotuksen lisäksi taustalla on vaikea taloustilanne ja jyrkästi noussut polttoaineen hinta.

”Ministeriön laskelmat perustuivat noin 130.000 henkilöauton myyntiin, mikä ei tule missään nimessä toteutumaan. Meidän arviomme mukaan uusia autoja myydään tänä vuonna vain noin 110.000 kappaletta. Näin ollen noin 20.000 auton verotuotot jäävät saamatta. Keskimääräinen autovero on korotuksen jälkeen 6.700 euroa ja näin valtion kassaan jää kertymättä noin 140 miljoonaa euroa verrattuna ministeriön alkuperäiseen laskelmaan”, Rissa kertoo.

Luvut on laskettu vuositasolla. Veromuutos tapahtuu vasta huhtikuun alussa.

Jatkossa uuden auton verotus lasketaan sen hiilidioksidipäästöjen mukaan. Jos päästöt ylittävät 110 grammaa kilometrillä, verotus nousee. Jos CO2-päästöt ovat sen alle, verotus laskee hieman. Tällaisia autoja on sähköautot mukaan laskettuna kuitenkin tarjolla alle viisi prosenttia.

Hiilidioksidipäästöistä riippuen autoveron suuruus vaihtelee viiden ja 50 prosentin välillä huhtikuun jälkeen.

Autoveron vaihtoehdoksi Pekka Rissa tarjoaa ajoneuvoveron korotusta, jota ei hänen mielestään ole pohdittu tarpeeksi. Kaikki autoilijat maksavat vuosittain ajoneuvoveron perusveroa, joka on auton hiilidioksidipäästöistä riippuen 43-606 euroa. Keskimäärin se on suuruudeltaan 400 euroa autoa kohden.

”Tämä on hyvin vakaa tuottokertymä valtiolle, sillä liikenteessä olevien autojen määrä kasvaa jatkuvasti. Jos veroa nostettaisiin vaikkapa sadalla eurolla, niin Suomen noin 2,8 miljoonan autokannalla laskettuna se voisi tarkoittaa jopa 280 miljoonan euron lisätuloja valtiolle joka vuosi”, Rissa laskeskelee.

Autoalan yleinen toive onkin, että auton hankinnan verotuksesta siirryttäisiin sen käytön verotukseen. Tästä hyötyisi myös valtio, koska autojen hankinnasta kerättävän veron tulot ovat heikommin ennustettavissa kuin auton omistamisesta maksettavan vuotuisen ajoneuvoveron. Autoverotuotot vaihtelevat rajusti uusien autojen myynnin mukaan.

Myös käytetyt kallistuvat

Suomessa noin 500.000-600.000 käytettyä autoa vaihtaa omistajaa joka vuosi. Käytettyjä autoja verotetaan vuosittaisella ajoneuvoverolla, joka sekin perustuu päästöihin.

Autoverotuksen nostolla on vaikutuksia myös käytettyjen autojen hintoihin. Niiden hinnat kipuavat käsikynkkää uusien autojen kanssa, arvelee erään autojen maahantuontiliikkeen toimitusjohtaja.

”Kun uuden henkilöauton hinta autoliikkeessä nousee, niin vieressä nököttävän vuoden vanhan mallin hintaa nousee myös. Mutta myös hyvityshinnat tulevat kohoamaan”, hän toteaa.

Yhtään helpommalla eivät pääse ulkomailta tuodut käytetyt autot. Isoja autoja isoilla moottoreilla on tuotu alkuvuonna maahan suhteellisesti enemmän kuin viime vuonna. Ne ovat edelleen hyvin haluttuja. Suomeen tuotiin viime vuonna ulkomailta 27.600 autoa. Tuontiautojen päästöt olivat keskimäärin jopa 195 grammaa kilometrillä.

”Niiden kohdalla hankinnan verotus on nousultaan vielä kovempaa kuin uusissa autoissa. Säästö tulee olemaan useita tuhansia euroja, jos auton saa rekisteröityä Suomessa maaliskuun loppuun mennessä.”

Pekka Rissan mukaan suuripäästöisiä käytettyjä autoja on jatkossa yhä vaikeampi myydä. Kuluttajien valinnat kohdistuvat myös käytetyissä autoissa päästöiltään pienempiin menopeleihin.

”Tavoite on sinänsä ihan oikea. Verotusta on kiristettävä. Liikenteen päästöjen alentaminen on Euroopan komission ja Suomen valtion tavoite.”

Vuoden 2011 lopussa Suomen autokannan keski-ikä oli 12,3 vuotta, meillä ajetaan keskimäärin Länsi-Euroopan vanhimmilla autoilla. Keskimääräinen romutusikä on jo yli 20 vuotta. Saastuttavia vanhoja autoja halutaan pois liikenteestä. Maanteillä kulkee kärryjä, joissa ei ole edes katalysaattoria.

Vuonna 2009 muun muassa Saksassa, Italiassa ja Ranskassa käynnistettiin niin sanottu romutusohjelma, jossa kuluttajia kannustettiin vaihtamaan uudempaan autoon tarjoamalla tuhansien euron rahallista korvausta.

Tilanne koski niitä maita, joissa on omaa autoteollisuutta. Saksassa tukea myönnettiin myös ulkomaalaisten automerkkien hankintaan.

Kyseessä oli vahvasti poliittinen ratkaisu, jolla haluttiin tukea taantumasta kärsivää kotimaista autoteollisuutta. Autokauppaa haluttiin vauhdittaa, jotta tehtaat pyörisivät ja sitä kautta vältyttäisiin irtisanomisilta ja lomautuksilta.

”Suomi ei kuitenkaan voi olla tällaisessa mukana. Taloustilanne on vaikea eikä vastaavaa romutusohjelmaa ole tällä hetkellä mahdollista toteuttaa, vaikka tarvetta autokannan merkittävään nuorentamiseen olisikin”, Autoalan keskusliiton Rissa toteaa.