Ministeriö korvaa nyt Malmin kenttää jakamalla taskurahoja kuudelle pikkukentälle – Helikopterit jäämässä myös vaille kotia

Uutisanalyysi: Eduskunta vaati Malmin tilalle korvaavaa kenttää, mutta sellaista ei ole löytynyt. Toimintaa yritetään jakaa kentille, joista osa ei edes halua lisää koneita.
Kotimaa 28.1.2019 18:30
Jyri Raivio

Malmin lentokenttä lokakuussa 2014. © Markku Ulander / Lehtikuva

”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.”

Näin päätti Suomen eduskunta huhtikuun 4. päivänä 2018. Lausuma kirjattiin täysistunnossa, jossa Malmin kentän säilyttämiseksi tehty kansalaisaloite eli Lex Malmi hylättiin.

Eduskunta oli jo kolmas korkea valtioelin, joka edellytti Malmin toimintojen turvaamista korvaavalla paikalla sen jälkeen, kun Helsingin kaupunki tuhoaa lentokentän ja rakentaa alueelle asuntoja noin 25 000 ihmiselle.

Ensimmäisenä tätä edellytti Jyrki Kataisen johtama maan hallitus kehysriihipäätöksessään vuonna 2014. Päätöksen mukaan Malmi voidaan muuttaa asuinalueeksi mutta vain sillä edellytyksellä, että kentän ilmailutoiminnoille löydetään joku muu paikka.

Asuntotuotantokäyttö ”edellyttää Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtämistä korvaavalle kentälle”, kehysriihipäätöksessä 21.3.2014 sanotaan. Tämä edellytys tosin unohdettiin saman tien asian jatkokäsittelyssä. Se loisti poissaolollaan jo vähän yli viikkoa myöhemmin tehdyssä julkisen talouden suunnitelmassa.

Valtiovarainministeriö selitti seitsemän – Malmin ja suomalaisen siviili-ilmailun kannalta olennaisen tärkeän – sanan unohtamista tarpeella lyhentää kehysriihipäätöksen tekstiä. Tekstin lyhentäjää ei ole löytynyt vieläkään eikä hallinnon toimien lainmukaisuutta valvova oikeuskanslerin virasto ole ollut kiinnostunut asiaa selvittämään.

 

Toisena asialla oli joulukuun alussa 2014 silloinen liikenneministeri Paula Risikko (kok). Hän perusti työryhmän tutkimaan, mihin Malmin toiminnot voidaan siirtää, kun valtion lentokenttäyhtiö Finavia luopuu kentästä vuonna 2016.

Työryhmä heitti pyyheliinan kehään jo ennen työnsä aloittamista. Liikenne ja viestintäministeriön Risto Murron johtama ryhmä ei saanut aikaan edes mietintöä saati sitten löytänyt Malmin korvaajaa.

Lokakuussa 2015 ministeriö julisti, että Malmi on sen osalta loppuun käsitelty, mutta ilo oli ennenaikainen. Asiaan jouduttiin palaamaan maan korkeimman valtioelimen eduskunnan toimeksiannosta.

Valtioneuvoston, ministerin ja lopulta myös eduskunnan huolenpito ei kuitenkaan ole auttanut Malmin käyttäjiä. Rajavartiosto tosin on siirtynyt Helsinki-Vantaalle ja Patrian iso lentokoulu omalla kaupallisella päätöksellään Pirkkalaan, mutta muiden tulevaisuus on täysin auki.

Malmi on siviilihelikopteritoiminnan avainpaikka, jossa muun muassa huolletaan noin puolet Suomen koptereista.

Kaupunki on irtisanonut kentän vuokrasopimuksen lentotoimintaa pyörittäneen Malmin Lentokenttäyhdistyksen kanssa. Yhä varsin vilkas lentotoiminta Suomen toiseksi vilkkaimmalla kentällä loppuu 11 kuukauden kuluttua.

Nyt näyttää siltä, että häätö koskee myös helikoptereita, vaikka ne tarvitsevat kenttäalueesta vain pienen pläntin. Helikopteriyrittäjien vuokrasopimuksia ei ole vielä sanottu irti, mutta Malmista vastaava kaupungin projektinjohtaja Kimmo Kuisma pitää häätöä todennäköisenä.

”Kaupungin vahva tahtotila on, että kaikki lentäminen Malmilla loppuu ensi vuodenvaihteessa”, Kuisma sanoo.

Se olisi raskas isku koko toimialalle. Malmi on siviilihelikopteritoiminnan avainpaikka, jossa muun muassa huolletaan noin puolet Suomen koptereista.

Tilanne ilmeisesti huolestuttaa myös kaupungin viranomaisia. He ovat elvyttämässä neljän vuoden takaista suunnitelmaa helikopterikentän rakentamisesta Kivikkoon, Kehä I:n ja Lahden moottoritien kainaloon vain muutaman kilometrin päähän Malmilta.

Hanke on kuitenkin vasta alkuvaiheissaan, eikä Kivikosta missään tapauksessa lennetä ennen ensi vuodenvaihdetta.

Dick Lindholm on Heliwest-yhtiön toimitusjohtaja ja alan yrittäjien edusmies kaupungin suuntaan. Hän toivoo vilpittömästi, että helikopteritoiminta Malmilla voisi jatkua kunnes Kivikko – tai joku muu paikka – on käytettävissä.

 

Malmin muun lentotoiminnan näkymät ovat helikoptereitakin synkemmät. Karu tosiasia nimittäin on, ettei eduskunnan lausuma ole johtanut minkäänlaiseen eduskunnan ehdot täyttävään ratkaisuun.

Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan ilmeisesti toista mieltä. Ministeriön ratkaisu on hajauttaa Malmin toiminnot kuudelle eteläsuomalaiselle lentopaikalle. Tätä varten valtio on myös antanut rahaa näiden kenttien kehittämiseen.

”Me olemme kohdentaneet valtion lentokenttäavustuksia niin, että eduskunnan lausuma toteutuisi”, sanoo yksikön päällikkö Timo Kievari ministeriöstä.

Tänä vuonna on jaettu 3,3 miljoonaa euroa, viimeksi lisäbudjetin kautta kaksi miljoonaa. Se ei ole järin iso summa kuuden lentokentän kehittämiseksi.

”Pääkaupunkiseudun lähellä on useita aktiivisessa käytössä olevia lentopaikkoja, joiden kehittämistä tukemalla voidaan luoda sopivat puitteet ja toimintaedellytykset Malmin toimintojen siirtämiseksi näille lentopaikoille. Eduskunnan lausumassa esitettyä on siksi pyritty toteuttamaan juuri em. toimilla lähialueen kenttien kehittämiseksi”, Kievari lisää sähköpostiviestissä.

”Pääkaupunkiseudun lähellä” on kuitenkin venyvä käsite. Valtion tukea on saanut kuusi kenttää. Ne ovat Nummela, Hyvinkää, Kiikala, Räyskälä, Vesivehmaa ja Pyhtää.

Niistä Kiikala ja Pyhtää ovat hyvän moottoritieyhteyden päässä, mutta reilun sadan kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Lopen Räyskälä on Kanta-Hämettä. Myös sinne matkaa on reilut sata kilometriä, mutta tiet sellaisia, että ajo Helsingistä kestää noin puolitoista tuntia. Lahden pohjoispuolella Päijät-Hämeessä olevalle Vesivehmaalle matkaa on jo noin 130 kilometriä.

Vain Nummela ja Hyvinkää, molemmat noin 50 kilometrin päässä Helsingistä, voisivat täyttää eduskunnan ehdon ”hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä olevasta kentästä.” Malmille on Helsingin keskustasta noin 15 kilometriä. Kentän säilyttämisen puolesta taisteleva Malmin lentoaseman ystävät -yhdistys on määritellyt hyvien etäisyyksien rajaksi 30 kilometriä.

 

Hyvinkäällä ajatukselle Malmin toimintojen vastaanottamisesta sanotaan kuitenkin ”kiitos ei”. Kaupunginjohtaja Jyrki Mattilan mukaan kaupunki on tyytyväinen kentän nykyiseen, ympäristöluvankin rajoittamaan toimintaan ja sen pyörittäjään Hyvinkään Ilmailukerhoon.

Hyvinkään kenttä on valtion maalla, mutta keskellä asutusta ja pohjavesialueella. Lähinnä näistä syistä siitä ei ole Malmin korvaajaksi, edes osittain. Toimintaa ei olla halukkaita lisäämään.

Vihdin Nummelan omistaa kunta. Kenttä on lähellä Helsinkiä ja sen hyvät yhteydet paranevat entisestään, jos niin sanottu tunnin juna eli suora ratayhteys Helsingistä Turkuun toteutuu.

Kenttää koskevat kuitenkin samat rajoitukset kuin Hyvinkäätä. Se on pohjavesialueella ja nopeasti kasvaneen taajaman keskellä. Ympäristölupa rajoittaa lentotoiminnan, ennen kaikkea polttoaineiden käsittelyn kasvattamista.

Silti Nummelassa suhtaudutaan liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmaan vähän suopeammin kuin Hyvinkäällä. Vihdin uuden kunnanjohtajan Erkki Eerolan mukaan kenttä aiotaan päällystää vuonna 2019 osittain valtion, osittain kunnan rahoilla. Suunnitelmissa on muutaman kevytrakenteisen hallin rakentaminen ja ainakin yhden Malmilla toimivan lentokoulun muutto Nummelaan.

”Ei tänne kuitenkaan missään tapauksessa voida siirtää kaikkea Malmin toimintaa”, Eerola sanoo.

Samaa mieltä on Nummelan perinteistä, lähinnä purjelentoon painottunutta toimintaa pyörittävän Nummelan Lentokeskus ry:n eli NLK:n puheenjohtaja Tom Arppe. Ympäristölupa on NLK:n nimissä.

Arppe arvioi, että Nummelaan voisi siirtyä korkeintaan 20–25 konetta, kun niitä nyt on Malmilla noin sata. Operaatioita eli lentoonlähtöjä ja laskuja voitaisiin tehdä ehkä kolmasosa Malmilla tehdystä määrästä.

Kenttä seisoo tyhjillään, paikat rapistuvat ja kaupungilta jää saamatta 92 000 euron vuosivuokra.

Hajasijoittaminen viidelle eteläsuomalaiselle kentälle on kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriön ainoa tapa vastata eduskunnan huutoon. Suunnitelma B:tä ei ole tai ainakaan yksikön päällikkö Kievari ei puhu sellaisesta mitään.

Aikakaan ei riitä muiden vaihtoehtojen etsintään. Lentäminen Malmilla loppuu vuodenvaihteessa, vaikka rakentamisen alku siintää vielä paljon kauempana. Kentällä ei saa tehdä mitään ennen kuin Uudenmaan ely-keskuksen hylkäävä päätös kentän suojelemisesta rakennusperintölain perusteella on saanut lain voiman.

Päätöksestä on valitettu ympäristöministeriöön, jonka ratkaisua odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Siitäkin päätöksestä voidaan valittaa – ja Malmi-saagan aiempien vaiheiden valossa varmasti valitetaankin – normaalin hallinto-oikeusprosessin tappiin saakka.

Aikaa menee vuosia. Sen ajan kenttä seisoo tyhjillään, paikat rapistuvat ja kaupungilta jää saamatta 92 000 euron vuosivuokra.

Valtioneuvosto antaa keväällä eduskunnalle selvityksen, jossa kerrotaan, mihin toimiin eduskunnan lausuman johdosta on ryhdytty. Kansanedustajat ratkaisevat aikanaan, täyttääkö ministeriön hajasijoitussuunnitelma eduskunnan asettaman ehdon korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamisesta hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä Malmista.