Ministeri Risikko väisti kysymyksen kuumasta laista ja heitti sen Supolle – Sitten kuultiin kiertelyn klassikko

Uutisanalyysi: Poliitikot käyttävät Turun iskua keskeneräisen tiedustelulain runnomiseen vauhdilla läpi.

Paula Risikko
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Turun puukkoiskun jälkeen on alettu kovalla tohinalla kiirehtiä tiedustelulainsäädäntöä. Sen perusidea on pystyä hankkimaan tietoa varhaisessa vaiheessa, jotta esimerkiksi terrori-iskuja voitaisiin estää.

Suomen Kuvalehti kysyi sisäministeri Paula Risikolta (kok) ja Supolta, mitkä ovat tiedustelulain konkreettiset keinot estää tulevia iskuja.

”Kun uhka on tiedossa, pystyvät viranomaiset ryhtymään käytännön torjuntatoimenpiteisiin. Viranomaisten on mahdotonta ryhtyä estämään terrori-iskuja tai muita uhkia, jos viranomaisilla ei ole niistä ensin tietoa”, Risikko vastasi.

Jo aiemmin Supo oli kertonut saaneensa alkuvuonna 2017 vihjeen marokkolaisesta Abderrahman Mechkah -nimisestä miehestä, joka on nyt paljastunut Turun puukotusiskun tekijäksi.

Supon mukaan Länsi-Suomen poliisin toimittamasta vihjeestä kävi ilmi, että Turun teosta epäilty vaikutti radikalisoituneelta ja oli kiinnostunut ääriajattelusta. Vihjeeseen ei liittynyt kuitenkaan tietoa isku-uhasta.

Tietoa uhasta siis oli, mutta siihen ei reagoitu, koska henkilöä ei pidetty tarpeeksi vaarallisena.

Iso kysymys kuuluukin, olisiko tiedustelulaki auttanut estämään Turun iskun. Sisäministeri ei halunnut vastata.

”Tämä kysymys pitää esittää Supolle”, ministeri viestitti avustajansa välityksellä.

 

Supon päällikkö Antti Pelttari ei “akuutin operatiivisen tilanteen takia” ehtinyt vastata kysymykseen, joten “viraston puolesta” vastauksen antoi Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantala.

“On mahdotonta tietää jälkikäteen, olisiko jokin yksittäinen teko voitu estää vielä valmisteluvaiheessa olevaa lainsäädäntöä soveltaen”, Rantala kirjoitti.

Sitten Rantala jatkoi vastausta tavalla, jota käytetään usein, kun ei haluta vastata tarkasti. Tällainen vastaus alkaa usein sanoilla “yleisellä tasolla”.

“Yleisellä tasolla tiedustelulainsäädäntö kuitenkin parantaisi merkittävästi kykyämme hankkia tietoa terrorismista ja siten vastaisuudessa torjua terroristisia tekoja. Toisaalta on myös huomioitava, ettei kyse ole pelkästään laissa säädettävistä toimivaltuuksista, vaan myös niiden käytön riittävästä resursoinnista.”

Supon mielestä on siis mahdotonta tietää tiedustelulain vaikutusta Turun iskuun, mutta muihin uhkien torjuntaan laki olisi erittäin tehokas.

Laajan kokonaisuuden runttaaminen valmiiksi vaikuttaa hätiköinniltä. 

Sisäministeri Paula Risikko puolestaan toisti Suomen Kuvalehdelle Sipilän hallituksen sanoman tiedustelulain kiireellisyydestä: perustuslain yksityisyyden suojaa koskevaa lakipykälää on muutettava, koska se estää suunniteltujen tiedustelulakien säätämisen.

”Suomessa on tällä hetkellä tiukempi perustuslaki kuin yhdessäkään vertailussa olleessa valtiossa tai mitä Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää”, Risikko perustelee.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on sanonut Turun tapahtumien jälkeen, että tiedustelulain pitäisi olla perustuslain näkökulmasta selvä.

”Oikeus elämään on yksityisyyden suojaa korkeampi perusoikeus”, Sipilä sanoi 21. elokuuta suurlähettiläspäivillä.

Toisin sanoen poliitikot ovat Turun iskun varjolla valmiita nopeutetusti rajoittamaan yksilönvapauksia ja siirtämällä lisää valtaa Supolle ja armeijalle.

Kyse ei ole pienestä asiasta, sillä Sipilän hallituksen ja useiden eri ministeriöiden valmistelema iso lakikokonaisuus on vasta lausuntoyhteenveto -vaiheessa. 

Yhteenvedon jälkeen yleensä tehdään muutokset, jonka jälkeen hallitus antaa esityksen laiksi ja valiokuntakuulemiset alkavat. Valiokunnissa mietitään, kenelle valtaa annetaan lisää ja keneltä sitä otetaan pois. Muutoksia tulee vielä tämän jälkeenkin.

Nyt kärkipoliitikot haluavat lain eduskunnan päätettäväksi jo syksyllä 2017.

Lain laatiminen on aloitettu vuonna 2013. Laajan kokonaisuuden runttaaminen valmiiksi kuukaudessa tai kahdessa vaikuttaa hätiköinniltä. Huolellinen lainvalmistelu on taas vaarassa jäädä kiireen jalkoihin.

 

Perustuslain yksilönvapautta koskeva pykälämuutos onnistuu, jos lain kiireelliseksi julistamista kannattaa vähintään viisi kuudesosaa äänestykseen osallistuneista edustajista.

Kiireelliseksi julistamisen jälkeen lakimuutokset on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Uusi tiedustelulaki antaisi Supolle ja puolustusvoimille lisää valtaa etsiä tietoa uhkista. Tietoliikennetiedustelu ja telekuuntelu lisääntyisivät eikä rikosepäilyä enää tarvittaisi.

Käytännössä kuunnella voisi ketä tahansa, jos Supo näin kokee ja käräjäoikeus antaa sille valtuuden kuunteluun.