Lihavimmat vuodet

Kaikkien aikojen nousukausi alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Tai sitten 1990-luvulla.

historia 29.03.2018 06:00
tuomo lappalainen

Kiinalaiset esittelivät Nokia 2110 -kännykkää Beijingin tehtaalla 1996. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Alkuun varoituksen sana. Suhdanteiden vertaaminen keskenään ei ole ihan yksinkertaista.

Ensin on normaali suhdannekierto: 8–10 vuoden jaksoissa etenevä aaltoliike, jossa nousu- ja laskukaudet vuorottelevat.

Sitten on niin sanottu Kuznetsin sykli: taloustieteilijä Simon Kuznetsin (1901–1985) havainto, että rakentaminen piristää taloutta keskimäärin 15–20 vuoden välein.

Stalinin vainoissa kuollut Nikolai Kondratjev (1892–1938), oli vielä suurempien linjojen mies, oikea megatrendien haistelija. Hänen mukaansa koko teollisen maailman historian voi jakaa peräkkäisiin 45–60 vuoden sykleihin sen perusteella, miten talouden rakenteet ovat kulloinkin mullistuneet.

Mutta teoriat sikseen. Suuri yleisö ei niistä niin perusta.

Se sanoo selvällä suomen kielellä, mistä on kysymys: kultakaudesta, lihavista vuosista, iloisesta kulutusjuhlasta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö