Millainen on Suomen puolustus vuonna 2016? ”Toimintatavat ja organisaatio uudistettava”

Kotimaa 8.10.2010 08:18
Kenraaliluutnantti Arto Räty on puolustusministeriön uusi kansliapäällikkö. Kuva Heikki Saukkomaa / Lehtikuva.

Vuodenvaihteessa puolustusministeriön kansliapäälliköksi siirtyvä kenraaliluutnantti Arto Räty sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa, että hänen mielessään on yksi kysymys ylitse muiden: Miten Suomi on järjestänyt puolustuksensa vuonna 2016?

Puolustusvoimauudistuksesta Räty toteaa, että ”se on vaativa hanke, joka edellyttää ensi keväällä perustettavalta uudelta hallitukselta aika nopeasti päätöksiä onnistuakseen”.

Ylen haastattelussa perjantaina puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) oli tulevan kansliapäällikkönsä kanssa samoilla linjoilla.

Kevään hallitusohjelmaan pitää saada remontista maininta, jonka jälkeen on puhtaasti puolustukseen keskittyvän, ei perinteisen selonteon aika, Häkämies linjasi.

Räty on asettanut uudistuksen viiden vuoden päähän, minkä teki myös puolustusvoimien komentaja Ari Puheloinen hiljattain.

”Puolustusvoimien toimintatavat ja organisaatio on uudistettava, sillä varusmiehiä on vuosikymmenen puolivälissä noin 4 000 vähemmän vuodessa, suuri osa puolustusvoimien sotamateriaalista vanhenee ja kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa eikä tässä taloudellisessa tilanteessa oikein voi uskoa puolustusvoimien budjettitason suureen nousuun”, Räty pohtii.

Kaiken käytöstä poistuvan sotamateriaalin uusimiseen ei missään tapauksessa ole varaa, Räty painottaa.

Räty puhuu tulevan virkansa pääasiasta.

Puolustusministeriön keskeisenä tehtävänä on vastata sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja toimintaedellytyksistä. Sen päälle tulevat kansainväliset tehtävät, kuten osallistuminen Naton ISAF-operaatioon Afganistanissa tai vaikkapa EU-koulutusoperaatioon Ugandassa, jonne sinnekin muutama suomalaissotilas on jo lähetetty.

Räty muistuttaa, että puolustusvoimista on vähennetty väkeä rutkasti.

Parissa vuosikymmenessä puolustusvoimien henkilöstö on vähentynyt neljänneksen. Tällä hetkellä palveluksessa on noin 15 500 henkilöä.

”Jo pelkästään valtion tuottavuusohjelma edellyttää vielä yli tuhannen henkilön vähentämistä vuosikymmenen puoliväliin mennessä”, Räty ennakoi.

Räty lähtee puolustusministeriön ykkösvirkamiehen paikalle ajatuksella, että puolustusvoimilla on uudistuksesta huolimatta säilytettävä sellainen suorituskyky, jolla päätehtävä eli Suomen sotilaallinen puolustaminen voidaan hoitaa.

Inttiajan lyhentäminen ”tutkimisen arvoinen vaihtoehto”

Räty pitää ”tutkimisen arvoisena vaihtoehtona”, että palvelusaikaa lyhennettäisiin osalla varusmiehistä jopa neljään kuukauteen, mitä Risto Siilasmaan puolustusvoimien tulevaisuutta pohtinut työryhmä hiljattain ehdotti tutkittavaksi.

Räty on kuitenkin hiukan jäävi kehumaan työryhmän ehdotuksia, sillä hän oli ainoa ryhmän käyttämä pysyvä asiantuntija.

Vaikka Räty on toiminut Suomen ensimmäisenä Nato-yhteysupseerina Brysselissä 1990-luvulla ja Suomen joukon komentajana Kosovossa Naton KFOR-operaatiossa, hän ei halua ottaa kantaa usein esille nousevaan kysymykseen Suomen Nato-jäsenyydestä.

”Se on poliittinen kysymys. Suomella tulee olla puolustuksen työkalut aina omissa käsissään, ollaan sitten Natossa tai ei. Suomen puolustamista ei voi ulkoistaa.”

Kaksi sotilasta ministeriön johtoon

Puolustusministeriö on yllättävän pieni ministeriö. Siellä on henkilökuntaa vain puolitoista sataa, kun esimerkiksi ulkoministeriössä virkamiehiä on lähes 2 800.

Räty sanoo, että sen vuoksi yhteistyösuhteiden hoito niin koti- ja ulkomaiden sekä erilaisten kansainvälisten toimijoiden suuntaan on ministeriön toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Se tarkoittaa myös, että ulkoministeri pysyy Suomen ykkösministerinä kansainvälisillä areenoilla.

Arto Rädyn nimityksen yhteydessä tehtiin toinenkin virantäyttö puolustusministeriössä, joka ansaitsee huomiota.

EU-tehtävissä paraikaa työskentelevä prikaatikenraali Esa Pulkkinen nimitettiin puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päälliköksi.

Se on ministeriön ykkösosasto, jonka aiempi päällikkö, valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää siirtyi suurlähettilääksi Afganistaniin. Siviili lähti ja sotilas tuli tilalle.

Räty-Pulkkinen on kansainvälisesti kokenut sotilaspari. Molemmat tunnetaan myös hallinnon ja politiikan tuntijoina.

Räty ei näe mitään erityistä ongelmaa siinä, että sotilaita nimitetään puolustusministeriön avainpaikoille.

”Pitäisikö juristien nimittämistä oikeusministeriöön tai lääkärien nimittämistä sosiaali- ja terveysministeriön johtoon välttää?” hän kysyy.

Kahden sotilaan nostaminen ministeriön johtoon vaatii seuraavan hallituksen puolustusministeriltä riittävästi poliittisia lihaksia ja osaamista.

Muutoin voi toteutua ”Kyllä, herra ministeri” -sarjan tilanne, jossa ministeriön ykkösvirkamiehet näyttävät etenemissuuntaa ministerille eikä päinvastoin.