Millainen ihminen rekrytoidaan tosi-tv -ohjelmaan?

Kotimaa 23.2.2012 17:20
Suuri seikkailu Taru Valkeapää (edessä) juonsi MTV3-kanavan uuden sarjan ”Suuri seikkailu” vuonna 2001. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Kerro itsestäsi ja perheestäsi.

Mikä on mielestäsi piinallista?

Mikä sinussa kiinnittää huomion?

Oletko esiintynyt julkisesti? Missä ja milloin?

Ja niin edelleen.

Kyse ei ole treffipalstasta, vaan MTV3:n nettisivuilla olevasta ilmoituksesta, jossa haetaan kilpailijoita Selviytyjät Suomi -ohjelman kuvauksiin touko-heinäkuuksi.

Ruotsalaisformaatti Expedit Robinsoniin perustuva Selviytyjät on yksi niistä tosi-tv-ohjelmista, joiden pääosassa ovat tavalliset ihmiset. He suorittavat erilaisia tehtäviä viidakossa ja äänestävät joka viikko jonkun pois keskuudestaan. Voittaja saa 50 000 euron rahapotin.

Mutta millainen tavallinen ihminen kiinnostaa niin paljon, että hänet bongataan tv-ohjelmaan tuhansien hakijoiden joukosta?

Käsikirjoittaja-toimittaja Outi Keskevaari on päässyt seuraamaan kotimaisen tosi-tv-genren ensiaskeleita.

Keskevaari oli mukana käsikirjoittamassa tosi-tv-ohjelman Suuri Seikkailu ensimmäistä tuotantokautta, joka esitettiin vuonna 2001 MTV3:lla.

Ohjelmassa 18 kilpailijaa tavoitteli 150 000 markan summaa Posion maisemissa. Keskevaari muistelee Suurta Seikkailua lämmöllä: koska tuotannossa mukana olleilla tekijöillä saati kilpailijoilla ei voinut olla vielä paljon kokemusta tosi-tv:stä, materiaali oli tuoretta ja reaktiot aitoja.

”Kilpailijoilla ei ollut mallia, miten kameran edessä ollaan. Nykyään tosi-tv-kilpailijoita rekrytoidaan suoraan rooleihin. Tuotannossa saatetaan miettiä, että tosta tulee tappelija, toi ärsyttää kaikkia ynnä muuta”, Keskevaari sanoo.

”Parhaat materiaalit saimme, kun menimme paikan päälle, ja laitoimme kameran käyntiin. Emme ikinä olisi saaneet sellaista materiaalia käsikirjoittamalla!”

Suuren Seikkailun jälkeen Keskevaari on ollut mukana tekemässä muun muassa brittiformaattiin perustuvaa Vaimot vaihtoon -tosi-tv:tä. Ohjelmassa perheet vaihtoivat äitejä tietynpituiseksi määräajaksi.

”Kyllä tosi-tv-ohjelmiin valitaan myös ihan tavallisia ihmisiä. Riippuu ohjelmasta, millaisia ihmisiä etsitään. Joissakin tuotannoissa kannattaa valita ihmisiä, joilla on edes jotakin yhteistä. Jos vain hakemalla hakee tyyppejä, jotka riitelisivät keskenään, ei saa aikaiseksi kuin sen, etteivät he kommunikoi.”

Vaimot vaihtoon -ohjelmaan haettiin hakemuskaavakkeella. Keskevaarin mukaan sen avulla koetettiin löytää perheitä, joilla oli hyvä tarina.

”En usko, että toukokuussa kuvattaviin Selviytyjiinkään etsitään ensisijaisesti outoja. Sinne pääsee aivan varmasti myös suoraselkäisiä tyyppejä, jotka selviävät viidakossa sisun tai fysiikan avulla.”

Keskevaari sanoo, että nykyään ihmiset ovat katsoneet realityä niin paljon, että osaavat esiintyä niissä.

”Esimerkiksi Maajussille morsian -tosi-tv:stä on tullut niin monta tuotantokautta, että kilpailijat tietävät ohjelman kulun. Se näkyy varautuneisuutena tai siten, että kameran edessä ollaan kuin kotonaan. Mielestäni yksi harvoista tosi-tv-ohjelmista, joissa ihmiset ovat oikeasti omina itseinään, on Satuhäät.”

Keskevaari sanoo, että useat tavallisten ihmisten osaamiseen perustuvat tosi-tv:t – kuten Master Chef – ovat madaltaneet osallistumiskynnystä.

”Saa nähdä, millainen tosi-tv-sukupolvi meillä on kymmenen vuoden kuluttua, kun negatiivinen varaus on luultavasti kokonaan hävinnyt.”

Tavallisten ihmisten tosi-tv-rekrytoinneissa on myös toinen ongelma: kaikki eivät tajua, mihin ovat lähdössä. Realityyn osallistuja kun ei osallistu vain ohjelmaan.

Tuotantoyhtiö Moskiton vastaava tuottaja Joonas Hytönen on viimeksi rekrytoinut kilpailijoita julkkisnaisista koostuvaan Viidakon tähtöset -sarjaan, joka perustuu realityformaattiin Queens of the Jungle. Ohjelmassa ollaan viidakossa, tehdään vaativia tehtäviä ja voittaja saa ison rahapotin.

”Siviilirekrytointeja on huomattavasti vaikeampi tehdä kuin julkkisrekrytointeja”, Hytönen huomauttaa.

Hänen mielestään julkkisten kanssa asia on myös reilumpi: julkkikset tietävät, mikä on pelin henki ja mitä ollaan tekemässä.

”Siviilit eivät aina tajua, mille kaikelle asettuvat alttiiksi, kun osallistuvat televisio-ohjelmaan. Kahdessa vuorokaudessa asiat saattavat kiihtyä nollasta sataan. Erityisesti netti on täynnä vihaa ja vihanpitoa, eikä sitä voi ennakoida, miten jokin asia leimahtaa. Kaikkien pitäisi etukäteen miettiä entistä tarkemmin, mitä se voi olla pahimmillaan.”

”Julkkispuolella taas on joillain ongelmia elämänhallinnan kanssa. Esimerkiksi kaikissa talk show -ohjelmissa on jatkuvasti linjanvetoa siitä, kenet voi tai kannattaa ottaa ohjelmaan ja kenet ei.”

Viidakon tähtösiin Moskito-tuotantoyhtiössä koekuvattiin isompi ryhmä kuin mitä ruutuun päätyi.

”Ihan pahimmat aikapommit rajasimme pois. Olisi ollut helppoa saada aikaiseksi mehevä riita, mutta meidän piti saada myös ohjelma purkkiin.”

Ohjelman hienous ja heikkous piilee siis samassa asiassa: että rekrytoitu ryhmä tuottaa ohjelman materiaalin.