Miksi säästä on tullut lööppikamaa?

Kotimaa 7.6.2013 09:30

Säälööpit ja -kannet iltapäivälehdissä tuntuvat lisääntyneet näkyvästi vuosien saatossa. Tarkkoja tilastoja sääaiheisten kansijuttujen ja lööppien määrästä kumpikaan iltapäivälehti ei pidä.

Iltalehden päätoimittaja Kari Kivelä kertoo sähköpostitse, että Iltalehdessä sääjuttuja lehden sivuilla, kansissa ja lööpeissä on itse asiassa vähennetty viime vuoden aikana.

”Sää on tuttu ja varma aihe, mutta samalla se voi olla kulunut”, hän perustelee.

Iltalehdessä on investoitu entistä enemmän verkkosivujen sääpalveluun. Kivelä uskoo palvelun vahvistuvan edelleen ja ottavan ennustajan roolin.

”Lehden rooli on enemmänkin uutisoida vain merkittävistä sääilmiöistä ja niiden seurauksista.”

”Toki nyt lomakauden ollessa tuloillaan on sääjuttujakin hieman enemmän”, hän kuitenkin myöntää.

Sää kiinnostaa lukijoita

Media ja säälaitokset toimivat tiiviissä yhteistyössä sääuutisoinnissa.

Ilmatieteen laitoksen tiedottaja Eija Vallinheimo kertoo yhteistyön olevan Ilmatieteen laitokselle tärkeää ja palkitsevaa. Sääennusteiden toimittamisen lisäksi Ilmatieteen laitos lähettää
lehdistötiedotteita ja keskustelee toimittajien kanssa lähes päivittäin
koko toimikenttäänsä liittyvistä aiheista.

Vallinheimo uskoo sääjuttujen yksinkertaisesti kiinnostavan lukijoita.

”Sää kiinnostaa kaikkia, koska se koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella”, hän sanoo sähköpostissa.

”Yhteiskunnasta on tullut yhä sääherkempi. Esimerkiksi voimakkaiden tuulien aiheuttamat sähkökatkot vähintäänkin hankaloittavat ihmisten elämää suuremmista tuhoista puhumattakaan.”

Ilta-Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on samaa mieltä.

”Suomessa sekä sää että vuodenajat ovat hyvin vaihtelevia. Sää vaikuttaa paljon ihmisten arkeen ja käyttäytymiseen”, hän sanoo sähköpostiviestissään. ”Säästä keskusteleminen ei siis ole tyhjänpuhumista.”

Eivätkö tavanomaiset ennusteet lehtien sisäsivuilla siis riitä? Miksi säästä pitää uutisoida niin näyttävästi?

”Jos säätilassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kyseessä on uutinen”, Niemi vastaa. ”Säästä kirjoittaminen on palvelujournalismia.”

Kivelä puolestaan muistuttaa, etteivät sääennusteet kerro huomattavien sääilmiöiden syitä ja seurauksia.

Onko säälööppi hyvä vai huono juttu?

Kevään ja kesän juhlapäivien sääennusteita mainostetaan lööpeissä jo useita viikkoja etukäteen. Niemen mukaan ne koetaan tarpeelliseksi sisällöksi.

”Monet ihmiset suunnittelevat menemisiään ja tekemisiään useita viikkoja eteenpäin erityisesti mökkikautena ja juhlapyhien alla.”

Eija Vallinheimon mukaan tarkkoja päiväkohtaisia ennusteita on järkevä tehdä noin viisi päivää eteenpäin.

”Sitä pidemmät ennusteet kertovat yleensä todennäköisyyttä sille, kuinka paljon esimerkiksi lämpötila poikkeaa keskimääräisestä.”

Niinpä tarkemman tiedon esimerkiksi juhannuksen säästä saa juhannusviikolla.

Vallinheimon mukaan säälööpeillä on hyviä ja huonoja puolia.

”Kun on tarpeen varoittaa vaaraa aiheuttavasta säästä, lööpit voivat herättää ihmiset huomaamaan tilanteen vaarallisuuden. Toisaalta usein toistuvat ja sensaatiohakuiset säälööpit voivat viedä huomion oikeasti vaarallisilta tilanteilta, jolloin varoituksiin ei enää suhtauduta vakavasti.”

Lomasääjutut puolestaan kuuluvat hänen mukaansa kesään ja niillä on oma viihteellinen arvonsa.