Miksi palkoistamme neuvotellaan öisin? ”Kiukkua ja salkkujen paiskomista”

Kotimaa 3.10.2011 12:30
Uupunutta porukkaa.  SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (kesk.), STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (vas.) ja EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen saapumassa työmarkkinajohtajien neuvotteluihin Helsingin Etelärantaan maanantaina. Kuva Seppo Samuli / Str / Lehtikuva.

Neuvotteluja keskitetystä työmarkkinaratkaisusta käytiin maanantain vastaisena yönä kolmeen asti. Keskusteluja jatkettiin muutaman tunnin kuluttua aamukahdeksalta.

Tiedossa on, että pitkät työpäivät voivat käydä sydämen päälle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Marko Elovainio ei kuitenkaan pidä muutaman päivän tilapäisiä puserruksia kohtalokkaina, vaikka unet jäisivätkin liian lyhyiksi.

”On selvää, että jos nukkumattomuus jatkuu pitkään, sillä on vaikutuksia ihmisen toimintakykyyn. Tämä saattaa näkyä etenkin pikkutarkkuutta vaativassa työssä. Mutta esimerkiksi todella pitkiä leikkauksia öisin tekevien lääkärien toimintakyky ei tutkimusten mukaan laske niin paljon, että se olisi vaarallista potilaille”, Elovainio kertoo.

Hänen mukaansa väsynyt ihminen pystyy pitämään toimintatasonsa riittävän korkealla pitkiäkin aikoja. Mikäli valvominen jatkuu pidempään, virheiden määrä lisääntyy ja riskinotto voi kasvaa.

Marko Elovainio on tutkinut työstressin ja sydän- ja verisuonisairauksien yhteyksiä.

Pidemmällä aikavälillä liian pitkät työpäivät kasvattavat sairastumisriskiä. Alttius sairastua esimerkiksi kohonneeseen verenpaineeseen, sydänsairauksiin, diabetekseen ja masennukseen kohoaa.

Jatkuvan valvomisen uskotaan heikentävän arvostelu- ja toimintakykyä ja vaikuttavan psyykkiseen toimintakykyyn samalla tavalla kuin alkoholi.

Kenen kantti kestää parhaiten

Valtakunnansovittelijana 12 vuotta toiminut Juhani Salonius kertoo, että hänen uransa pisimmät neuvottelut käytiin syksyllä 1997. Kyseessä oli silloisen Nokian Paperi -nimisen tehtaan työtaistelu, joka koski ulkopuolisen työvoiman käyttöä.

”Silloin neuvoteltiin yhtäjaksoisesti 29 tuntia. Levosta ei huolehdittu mitenkään”, vuonna 2009 eläkkeelle jäänyt Salonius muistelee.

Hänen mukaansa yön yli meneviä neuvotteluja voidaan välttää sopimalla selkeästi aikataulut. Jos osapuolilla on tahto neuvotella virkeinä ja hyväkuntoisina, työjärjestys on mahdollista ohjelmoida sen mukaisesti.

”Muussa tapauksessa väsymys vaatii veronsa. Aikanaan se saattoi johtaa äkillisiin hermostumisiin, kiukunpurkauksiin ja salkkujen kiinnipaiskomisiin, kun pinnat paloivat. En kyllä muista, että sairauskohtauksia tai pökertymisiä olisi tapahtunut”, Salonius kertoo.

Kyse on ollut myös osapuolten taktikoinnista.

”Joskus kymmeniä vuosia sitten otettiin mittaa siitä, kenen fyysinen ja henkinen kunto kestää pitkiä neuvotteluja ja valvomista. Tästä syntyi vitsikin: alettiin laskea leikkiä, että punasilmäiset ihmiset tekevät sopimuksia sinisilmäisille.”

Salonius kertoo selvinneensä pitkistä ja uuvuttavista neuvotteluista kohtuullisen hyvin. Toimintakyvyn säilyttäminen riippui siitä, että pystyi nukkumaan silloin kun siihen tarjoutui tilaisuus.

”Helposti nimittäin käy sillä tavalla, että ajatukset alkavat pyöriä ja kiertää päässä, kun on oikein intensiivinen vaihe menossa. Uni ei meinaa tulla, vaikka olisi tilaisuus nukkua. Itse pystyin onneksi muutaman tunnin tauon aikana menemään kotiin nukkumaan. Valvotun yön jälkeen saatoin olla nopeastikin liikkeellä seuraavana päivänä”, Salonius kertoo.

Nyt käydyissä neuvotteluissa ei ole jouduttu turvautumaan hänen ammattitaitoonsa. Salonius avustaa nykyisin oman yrityksensä puitteissa erilaisia yritysmaailman tahoja työelämään liittyvissä pulmissa ja konflikteissa.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.