Miksi ketään ei kiinnosta? – ”Suomi romahtaa muiden mukana 35 vuoden päästä”

Tietoa tulevaisuudesta on enemmän kuin koskaan.

ilmastonmuutos
Teksti
Aurora Rämö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ei kuulosta kovin pahalta: meren pinta nousee viisi, pahimmillaan yhdeksän metriä. Tuskin haittaa Jyväskylässä.

Helmikuu 2016 oli pohjoisella pallonpuoliskolla kaksi astetta keskiarvoa lämpimämpi – mukavaa.

Yksi Bios-tutkimusyksikön perustajista Antti Majava jatkaa: napajäätikkö sulaa, juomavesi vähenee, ruoantuotanto kärsii, New York ja lukuisat muut kaupungit hukkuvat mereen, valtiot romahtavat.

Ehkä, sitten joskus.

”Itse asiassa tilanne on sellainen, että voimme unohtaa perinteisen ympäristöpuheen, ympäristöjärjestöt ja kaiken ekologisuuteen liittyvän”, Majava sanoo.

”Meidän maa voi romahtaa muiden mukana 35 vuoden päästä, jos me emme tee juuri nyt aivan valtavia muutoksia koko yhteiskunnassa.”

 

Vielä 1990-luvun alussa oltiin tekemässä muutoksia. Jokaisen puolueen ohjelmassa korostettiin ympäristöä. Kokoomus julisti tärkeimmäksi tehtäväkseen ”luonnon säilyttämisen sellaisena, etteivät elämän edellytykset heikkene”.

Majavasta on kummallista, että nyt kun tiedämme tulevaisuudesta enemmän kun koskaan, ketään ei kiinnosta. Pariisin ilmastokokouksen päätöstä kyllä hehkutettiin, mutta sekin sallii päästöjen kasvun vielä vuoteen 2030.

Sitten, vuonna 2050, ilmastonlämpenemisen pitäisi yhtäkkiä pysähtyä 1,5 asteeseen.

”Se voi tapahtua fuusioenergialla tai hiilidioksidin talteenotolla.”

Kumpikaan teknologia ei ole toistaiseksi käyttökelpoinen.

 

Suomen pitäisi rakentaa välittömästi niin paljon kuin mahdollista aidosti uusiutuvaa energiaa, tuuli- ja aurinkovoimaa, Majava sanoo.

Teollisuuden pitäisi lakata haaskaamasta yli kolmannes käyttämästään energiasta hukkalämpönä.

Sen jälkeen jokaisen pitäisi vielä vähentää kulutustaan puolella.

”On hämmentävää, että fiksut ihmiset jaksavat kelata, että entäs kun robotit vievät työt”, Majava sanoo.

”Robotit eivät ratkaise todellisia ongelmia. Koko innovaatiohuuma… Jos keksit keinon tilata paremmin pizzaa, se on aivan eri maailmasta. Meidän todellinen haaste on tämä.”

 

Antti Majava on kuvataiteilija, joka perusti kuuden tutkijan kanssa vuosi sitten poikkitieteellisen Bios-tutkimusyksikön. Se tutkii ympäristökriisien vaikutuksia.

”Suomen kokonaisturvallisuudesta vastaavat ihmiset eivät osaa reagoida aivan ilmiselviin kehityskulkuihin, joita esimerkiksi pakolaiskriisin taustalla on”, Majava sanoo.

Syyriassa alkoi kymmenen vuotta sitten pahin kuivuus vuosisatoihin: 80 prosenttia karjasta kuoli. 1,5 miljoonaa ihmistä lähti maaseudulta kaupunkeihin, mutta töitä ei ollut eikä elämisen mahdollisuuksia. Viisi vuotta sitten alkoi sisällissota.

”Jos ilmastotieteessä sanotaan 20 prosentin mahdollisuus sille, että Välimeren alue muuttuu aavikoksi 35 vuodessa ja 200 miljoonaa suuntaa kohti pohjoista, se on monta kertaa suurempi todennäköisyys kuin että Venäjä hyökkää Suomeen, mihin puolustusvoimiemme olemassaolo perustuu.”