Smp:n alasajo

Hallitusvastuu ja valta söivät puolueen elinvoiman, Timo Soini uskoi Smp:n puoluesihteerinä.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yksi, armeliain selitys Smp:n kuihtumiseen löytyy väestötieteestä. Vuonna 1970, kun Maaseudun puolue muuttui yhdessä yössä yhden hengen miniryhmästä 18 hengen keskisuureksi puolueeksi, sen äänestäjät olivat enimmäkseen viisikymppisiä, sodan käyneitä ja sen jälkeen pientilansa omin käsin raivanneita miehiä. Puoluesihteeri Timo Soinin mukaan ainakin puolet heistä on jo kuollut.

Jokin toinen puolue olisi voinut kestää tällaisen suoneniskun, mutta vennamolaisuus ei ole siirtynyt isältä pojalle samalla tavoin kuin esimerkiksi keskusta-aate. ”Kun tiloja on lopetettu, suhteellisesti suurin osa niistä on ollut pientiloja, joilla on kannatettu Smp:tä. Ja kun niiltä on muutettu kaupunkeihin, on samalla passivoiduttu poliittisesti”, Soini kertoo.

Smp on myös itse tehnyt kaikkensa kadotakseen poliittiselta kartalta. Ensimmäisen arviointivirheen puolue teki kymmenen vuotta sitten mennessään hallitukseen. ”Tämä on tietysti jälkiviisautta, mutta Smp:n kaltaiselta liikkeeltä hallitusvastuu vei luovuutta ja elinvoimaa. Ja, mikä pahinta, se kiinnitti meidät valtarakenteeseen. Kaikki tapahtui pikku hiljaa, huomaamatta”, Timo Soini selittää.

Sivistyneissä piireissä on tapana, että asiat riitelevät, eivät henkilöt. Maaseudun puolueessa on ollut päinvastoin.

”Yksi on syyttänyt toista väärinkäytöksistä ja toinen on haastanut toisen kunnianloukkauksesta ja salakuuntelusta. Eikä missään muussa puolueessa haukuta omaa puoluetta niin kuin meillä.”

Tuomo Lappalainen