Yritysten huippuosaajia opettajiksi

SK:n toimitus
Mielipide 2.8.2009 16:00

Tiede- ja teknologiaministeri on välttämätön, kirjoittaa professori emeritus Martti Tiuri.

Suomen menestys, työllisyys ja hyvinvointi ovat viennin varassa. Viennin osuus bkt:sta oli vuonna 2008 lähes 45 prosenttia. Viennistä yli 80 prosenttia (66 000 miljoonaa euroa) oli vientiteollisuuden tavaravientiä. Vienti työllistää suoraan, mutta valtaosin tuonnin aikaansaamien palvelutyöpaikkojen ansiosta. Työllisyys ja viennin määrä ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa.

Maailmanlaajuisen laman vuoksi vientituotteiden kysyntä on vähentynyt. Voidaan karkeasti arvioida, että jos vienti 2009 putoaa esimerkiksi 15 prosenttia, työpaikkoja häviää 60 000 ja työttömyys kasvaa lähes 10 prosenttiin.

On huolehdittava siitä, että terveet vientiyritykset selviävät lamasta ja että laman jälkeen vientiteollisuus on entistä kilpailukykyisempi. Vientiteollisuus on yhä enemmän suuntautunut tuotekehitykseen ja erikoistuotantoon. 1980-luvulla ja 1990-luvun laman aikana Suomessa sekä yritykset että valtio sijoittivat jatkuvasti lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen (t&k).

Sen ansiosta Suomi selviytyi lamasta. Esimerkiksi Nokian nousu 1990-luvulla perustui Jorma Ollilan mukaan huippuosaamiseen radiotekniikassa.

Yritykset ovat lisänneet t&k-panostaan myös 2000-luvulla, mutta valtion osuus on pienentynyt. Siitä ovat kärsineet erityisesti teknilliset tieteet ja luonnontieteet, joissa opiskelijoita 1990-luvulla lisättiin lähes puolella tarvetta vastaavasti, mutta resursseja vain vähän. 1980-luvun tason saavuttamiseksi opetusresurssit olisi teknillisissä tieteissä kaksinkertaistettava. Luonnontieteissä lisäystarve on 80 prosenttia ja muissa tieteissä 0-18 prosenttia.

Uusi yliopistolaki helpottaa yliopistoissa resurssien käyttöä ja varojen hankintaa. Pääedellytys on kuitenkin, että yliopistojen perusrahoitus valtion budjetista on riittävä. Resurssien niukkuus muiden maiden yliopistoihin verrattuna on aiheuttanut, että Teknillinen korkeakoulu (TKK) on jatkuvasti pudonnut The Timesin laatimassa kansainvälisessä laatuvertailussa. TKK oli 2000-luvun alkupuolella teknillisten tieteiden maailman sadan parhaan yliopiston listalla vielä sijalla 49, mutta viime vuonna sijaluku oli 95.

Aalto-yliopistolle asetettu tavoite, toimintavarojen kaksinkertaistaminen valtion budjetissa, merkitsee TKK:n kohdalla 135 miljoonan euron kasvua muutamassa vuodessa. Lisäyksen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Nyt on kuitenkin laman vuoksi tarpeellista aikaistaa lisämäärärahoja.

Yritysjärjestelyjen ja vientilaman vuoksi teknologiateollisuudessa on jouduttu irtisanomaan ja lomauttamaan huippuosaajiakin. Muun muassa Nokia-Siemens Networks on keskittänyt mikroaaltotekniikan tuotekehityksen Saksaan, jolloin Suomessa työskennelleitä on irtisanottu tai heidät on siirretty tehtäviin, joissa heidän osaamisensa ei tule käyttöön. Tärkeää huippuosaamista menetetään Suomesta.

Ehdotan, että vapautuvia huippuosaajia ryhdytään palkkaamaan teknilliseen korkeakouluun helpottamaan opettajavajausta. Vajaus on useita satoja henkilöitä, kun päämääränä on 10 kokoaikaopiskelijaa (FTE, Full Time Equivalent opiskelijaa) opettajaa kohti. 1990-luvun opiskelijalisäyksen vuoksi suhdeluku on nykyisin 19,9:1.

Toimiin on ryhdyttävä nopeasti, sillä uhkana on, että osaajat siirtyvät vähemmän vaativiin tehtäviin tai ulkomaille. Sitä varten TKK tarvitsee heti parinkymmenen miljoonan euron toimintavarojen lisäyksen. Se tukee osaamisen säilymistä ja laman jälkeen entistä parempaa osaamista ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. Lisäys tuottaa tuloksia nopeasti, kun valmistuvien diplomi-insinöörien ja tohtorien koulutuksen laatu nousee välittömästi. Pitkällä aikavälillä se takaa uuden tiedon kasvun innovaatioiden pohjaksi.

Maan tuleviin hallituksiin on saatava tiede- ja teknologiaministeri, jotta huippuosaamisen ja tutkimuksen tarpeista huolehdittaisiin nykyistä paremmin.

Martti Tiuri

Kirjoittaja on professori emeritus.

Keskustelu

Tiuri antaa kovin yksinkertaistetun kuvan ongelmasta ja sen korjauskeinoista. Syvempiä syitä on kaksi. Toisaalta koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksessa on yksityisen rahoituksen toivossa unohdettu perustutkimus kun on haluttu tuottaa maksajille mieleisiä tuloksia. Sitä kautta on hävitetty tutkimustyön tekemisen kulttuuri ja taito.

Toisaalta taas suomalainen pääoma on yhä laajemmin siirtynyt tuottavasta toiminnasta sijoitustoimintaan. On ruvettu tekemään rahalla rahaa kun tuottavaa toimintaa on myyty ulkomaille ja rahat laitettu spekulointiin. Ei tutkimusta eikä tuotekehitystä tarvita Suomessa kun täältä siirretään tuotantokin pois.

Jotta tästä suosta noustaisi, pitäisi saada perustutkimus kukoistamaan jotta sen pohjalta lähtisi myös soveltava etenemään. Ja lisäksi pitäisi saada tutkimus- ja tuotekehitykselle käyttöä eli syntymään tuotannollista toimintaa spekuloimisen asemesta.

Perustutkimusta ei saa unohtaa, vaikka tiurit näkevätkin luovuutta vain menestyneiden yritysten asiantuntijoissa.
Ehkä 95% prosenttia perustutkimuksen tuloksista ei tuota liikevaihtoa tutkimuskustannusten vertaa, mutta kukaan ei tiedä mikä perustutkimushanke kuuluu siihen uutta liiketoimintaa tuottavaan viiteen prosenttiin. Prosentit olen tässä vetänyt hatusta, jota ei minulla ole.
Onko tilanne vähän niinkin, että nämä menestyneen teollisuuden asiantuntijat saattavatkin käytää paukkunsa yliopistomaailmassa saman ruudin uudelleen keksimiseen. Siis katsovat asoita liian kapeasta näkökulmasta.

Olen ollut ymmärtävinäni, että Aalto-yliopisto haluaa palkata tieteenteon huippuja professoreiksi. Siis ei työttömiä ex-Nokialaisia. Siinä on tietty ero. Jos ne ex-Nokialaiset olisi oman erikoisalansa tieteen huipulla, ne olisi jo saaneet töitä jossain maailman huippuyliopistossa.