”Ympäristöjärjestöjen tarkistettava arvonsa”

Mielipide 23.1.2011 16:01

Maailman luonnonsäätiö (WWF) ja Ilmastoaktivistien verkko (CAN) ovat arvioineet eri maiden ilmastopolitiikkaa. WWF asetti järjestykseen EU-maat marraskuussa ja CAN julkaisi eri maille lasketun ilmastoaktiviteetti-indeksin (CCPI) joulukuussa Cancúnissa. Kummatkin arvioinnit ovat pahasti pielessä.

WWF:n arvioinnissa sai pisteitä lähinnä uusiutuvan energian kasvusta ja syöttötariffien käytöstä. Paras on Tanska, koska siellä syöttötariffien tuella tuulisähkön tuotanto on 20 prosenttia sähköstä. Todellisuudessa tuulisähkön vaihteluiden vuoksi vain puolet voidaan käyttää Tanskassa. Loput joudutaan voimakkaan tuulen aikana myymään halvalla Ruotsiin ja Norjaan, jotka vähentävät vesisähkön tuotantoa. Maailman päästöt eivät vähene. Tanskan energiasta 80 prosenttia on fossiilista. Tanska on häntäpäässä ilmastopolitiikassa.

Saksassa uusiutuvaa tuetaan vuosittain 13 miljardilla eurolla. Syöttötariffien vuoksi tuulimyllyjä on rakennettu huonoille paikoille. Sähköä saadaan vain 55 prosenttia odotetusta. Miljardeja on mennyt hukkaan. Puolet tuesta käytetään aurinkosähköön, jonka osuus sähköstä nousee kahteen prosenttiin. Välimeren maissa paneeleista saataisiin sähköä kaksinkertainen määrä.

Saksassa ydinvoimalat tuottavat päästöttömästi 32 prosenttia sähköstä, mutta ne on päätetty purkaa, mistä WWF antaa lisäpisteitä. Vastaavaa sähköä ei pystytä tuottamaan uusiutuvilla edes tukien avulla. Ruskohiilen käyttöä tuetaan. Saksa on varottava esimerkki. WWF pitää Englantia mallimaana, koska siellä on lailla säädetty, että päästöt 2050 ovat 80 prosenttia alemmat. Laki ei päästöjä vähennä, jos vaadittua uusiutuvaa ei ole tai se on kallista. Englanti ei ansaitse kiitosta.

Suomessa on päätetty rakentaa kaksi ydinvoimalaa lisää. WWF:n mukaan se jarruttaa uusiutuvan lisäämistä. Suomessa yli puolet sähköstä on tulevaisuudessa ydinvoimaa. Jos uusiutuvaa on nykyinen määrä ja henkilöautot ovat sähköautoja, Suomen energiapäästöt 2050 ovat 85 prosenttia alemmat eli WWF:n tavoitteen mukaiset. Ydinvoimansa purkavat eivät siihen pysty. Suomi kuuluu ilmastopolitiikan kärkimaihin.

Ilmastoaktivismin CCPI-indeksissä puolet määräytyy päästöjen muutostrendistä verrattuna 2005 päästöihin ja 30 prosenttia päästöjen tasosta asukasta, kansantuloa ja energiayksikköä kohti. CCIP:n mukaan Ruotsi ja Saksa ovat parhaat Euroopassa. Tanska on 33., kaksi sijaa Suomen jäljessä. Tanskan sijoitus vastaa tosiasioita paremmin kuin WWF:n arviossa.

Yksi vuosi on huono vertailla. Suomessa metsäteollisuus oli 2005 kauan lakossa ja kasvihuonekaasupäästöt olivat tilapäisesti 15 prosenttia normaalia alhaisemmat. CCPI:n muutostrendi oli 10 prosentin kasvu, kun oikea olisi 7 prosentin vähennys. Näin Suomi on pudonnut sijalle 31 kauas oikealta paikaltaan.

Viidesosa CCPI:n indeksistä nojautuu kunkin maan ympäristöjärjestöjen ilmastoasiantuntijoiden antamaan arvosanaan. Ydinvoiman lisärakentaminen saa alhaiset pisteet. Aasian ympäristöjärjestöt suhtautuvat ydinvoimaan positiivisemmin, sillä ydinvoimaa rakentavat Etelä-Korea ja Kiina ovat saaneet hyvän arvosanan.

CCIP:ssä mikään maa ei ansaitse täysiä pisteitä. Paras maa Brasilia on neljäs. Se saa pisteitä sademetsien hävittämisen hidastumisesta ja aktiivisesta ilmastopolitiikasta. Ruotsi on viides. Päätös luopua ydinvoimasta on auttanut. Ydinvoimaton Norja on kuudes. Sen ympäristöjärjestöt ovat antaneet maan ilmastopolitiikasta erittäin hyvän arvosanan.

Ympäristöjärjestöjen tulisi asettaa asiat oikeaan järjestykseen. Ne vaativat uusiutuvaa energiaa maksoi mitä maksoi. Mutta uusiutuva energia ei riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Puun polton lisääminen ja biopolttonesteet tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä ja vaarallisia pienhiukkaspäästöjä. Järjestöjen on valittava, haluavatko ne hidastaa ilmastonmuutosta vai onko tärkeintä päästöttömän ydinvoiman vastustaminen.

Kirjoittaja on professori emeritus.