Vahva perusrahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimustyön

puheenvuoro 27.04.2018 06:00
Kaarle Hämeri

Yliopistojen rahoitus koostuu valtion perusrahoituksesta ja täydentävästä rahoituksesta. Myös täydentävästä rahoituksesta suurin osa on julkista rahaa. Vuonna 2017 Helsingin yliopiston toiminnan kuluista katettiin perusrahoituksella 56 prosenttia. Täydentävästä rahoituksesta suurin yksittäinen osuus, yli 40 prosenttia, tuli Suomen Akatemiasta kilpailun kautta.

Perusrahoitukseen kohdistuneiden leikkausten vuoksi sen osuus yliopistojen kokonaisrahoituksesta on vähentynyt vuodesta 2010 alkaen. Samanaikaisesti kilpaillun, täydentävän rahoituksen osuus on kasvanut. Vaikka täydentävä rahoitus lisääntyy, perusrahoituksen ei saa antaa rapautua. Tähän on useita syitä.

Jos kilpaillun rahoituksen osuus kasvaa liiaksi, on vaara, että rahoittajat määrittävät liikaa yliopistojen strategiaa. Kilpaillun rahoituksen osuuden kasvaessa toiminta suuntautuu enenevästi siihen, mistä rahoitusta saadaan. Perusrahoituskin kanavoituu tukemaan kilpaillun rahoituksen hakemista omarahoitusosuuksien ja hallinnon käyttämän työajan kautta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Kaarle Hämeri

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kansleri.

Sisältö