Yleissivistys ja lukio: Mitä opetusministeri haluaa?

Mielipide 4.11.2009 17:01

Tänään ministeri Henna Virkkunen (kok.) halusi kiskoa lisää tehoa ylioppilaskirjoituksista. Tiedotteessaan ministeri kertoo, että yo-todistuksella pitäisi olla enemmän merkitystä korkeakoulujen pääsykokeissa.

Virkkusen mukaan toista kieltä – eli yleensä ruotsia – ei kirjoiteta enää niin usein. Ilmeisesti opiskelijat keskittyvät kirjoituksissa yhä enemmän reaaliaineisiin.

Virkkunen on kuitenkin alkanut pohdiskella, opetetaanko lukiossa liikaa erilaisia aineita. Tällä hetkellä nuoriso joutuu tankkaamaan kahdeksaatoista pakollista oppiainetta.

Ministeri heitti valtakunnallisilla lukiopäivillä ilmaan kysymyksen: onko yleissivistystä opiskella kaikkia nykyisia pakollisia aineita?

Minkähän voisi jättää pois, kemian vai psykologian, yhteiskuntaopin vai peräti liikunnan? Tätä Henna Virkkunen varoo sanomasta – kenties ministerin takaraivossa pyörii iänikuinen pakkoruotsikysymys?

Mutta mistä yleissivistys tulee? Sehän tiedetään, että lukiossa sitä lisätään. Tai ainakin pitäisi.

Pari vuotta takaperin Aatos Erkko nyrpisteli nenäänsä Sanoman toimittajakoulun hakijoiden tietämättömyydelle: ressukat olivat sekoittaneet keskenään rouskun ja rauskun (sieni vs. kala, toim. huom.). Helsingin yliopiston silloinen rehtori Ilkka Niiniluoto komppasi ministeriä ja valitteli yleissivistyksen olevan puutteellista ihan yliopisto-opiskelijoillakin.

Yleissivistys tuskin piilee tutkintotodistuksessa, oli siinä miten monta arvosanaa tahansa. Miksi siis vähentää pakollisia oppiaineita ja samalla lisätä yo-tulosten painoarvoa?

Jotta saadaan suomalaisille pidemmät työurat – sen asian tarpeellisuudesta tunnutaan olevan yhtä mieltä. Vaan entäpä yleissivistys? Mitä se on nykymaailmassa, jossa tehokkuus päihittää laaja-alaisuuden?

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.