Yleisradiosta valtion laitos

SK:n toimitus
Mielipide 21.6.2009 15:00

Osakeyhtiönä jatkaminen ei ole viisasta, sanoo viestintäneuvos ja entinen MTV Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Paavela.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 12.2.2008 työryhmän selvittämään Yleisradion julkista palvelua ja rahoitusta. Olisi ollut kauaskantoisempaa, jos olisi asetettu enemmän viestintää tunteva asiantuntijaryhmä, joka olisi voinut käsitellä toimeksiantoa laajemminkin.

Yleisradion toimintaa on selvitetty vähän väliä, viimeksi vuosina 2001 ja 2003. Olisi parempi että ratkaistaisiin asiat pitkällä aikavälillä. Mikään yhtiö ei voi toimia pitkäjänteisesti jos sen perustoimintoja selvitetään muutaman vuoden välein.

Työryhmä päätyi esittämään mediamaksua, jonka jokainen kotitalous ja osa yrityksistä ja yhteisöistä olisi velvollinen maksamaan yhteisvastuullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että se voidaan periä keneltä tahansa samassa kotitaloudessa asuvalta, jotka voivat sitten sopia tai riidellä maksun jaosta. Ei vaikuta joustavalta järjestelmältä.

Mediamaksu ehdotetussa muodossa on vero, joka on maksettava, käytät veron tarkoittamaa palvelua tai et. Tähän päivään sopii huonosti järjestelmä, joka ei liity palvelun vapaaehtoiseen käyttämiseen. Ehdotusta on perusteltu muun muassa sillä, että se takaa Yleisradion ja sen palvelujen käyttäjän välisen yleisösuhteen. Tämä on täysin tuulesta temmattu näkemys. Yleisö- tai paremminkin asiakassuhde syntyy vain, jos maksaminen perustuu vapaaseen tahtoon ja aitoon haluun seurata ohjelmia.

Mediamaksu-sanan käyttäminen on harhaanjohtamista. Vain yhdelle yhtiölle tuloutettava maksu ei voi olla mediamaksu. Mikäli käytetään sanaa mediamaksu, siihen pitäisi sisältyä mahdollisuus käyttää myös muita medioita, kuten sanoma- ja aikakauslehtiä. Kyseessä on Yleisradion rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu pakkovero. Todennäköisesti pelkona on ollut, että Yleisradion tulot voisivat jatkossa radikaalisti pudota uusien teknisten sovellutusten yleistyessä.

Mikäli ehdotetaan uuden veron käyttöönottoa, on hyvin tarkasti määriteltävä palvelut, joista vero maksetaan. Varsin ylimalkainen viittaus julkiseen palveluun ei riitä, eikä julkisen palvelun laajuutta voida miltään osin jättää yhtiön johdon tehtäväksi.

Mielestäni mediamaksun käyttöönotto olisi huono ja mediakilpailua vääristävä vaihtoehto. Ehdotuksen mukaan mediamaksu olisi nykyistä tv-maksua pienempi. Olkoonkin, että tämän pakkoveron maksajien piiri laajenisi, mutta todellinen syy pienempään maksuun on hyväksynnän saaminen suurelta yleisöltä. Lisäksi valtion budjettia ei haluttu kasvattaa. Peritään suoraan kuluttajalta.

Työryhmän olisi pitänyt pohtia myös Yleisradion organisaatiomallia, vaikka toimeksiantoa laajentamalla. Yleisradio on tärkeä ja tarpeellinen. Sitä pitäisi käsitellä eräänlaisena instituutiona ja siitä muodostaa valtion laitos, jonka menot katetaan valtion budjettivaroista. Osakeyhtiötä ei voida rahoittaa budjettivaroin, joten siitä voitaisiin luopua. Valtio omistaa lähes kaikki Yleisradion osakkeet, joten tältäkään osin ratkaisu ei olisi kallis. Tässä yhteydessä voidaan myös purkaa Yleisradion erikoissuhde eduskuntaan. Siitä tulee valtion laitos eikä se tarvitse usein tarpeettomaksi koettua hallintoneuvostoakaan.

Pelko siitä, että poliitikot voisivat vaikuttaa Yleisradion ohjelmistoon, ei ole tästä päivästä. Nykyään on harvassa niin tyhmiä poliitikkoja, jotka yrittäisivät budjettiruuvia kiristämällä vaikuttaa ohjelmistoon. Koko eduskunta vahvistaa hallituksen esityksestä budjetin. Tästä joukosta löytyy niin monta ”toisensa vahtijaa”, että yksittäinen poliitikko tai edes puolue ei pysty tässä vaikuttamaan.

Budjettirahoitus sopisi hyvin Yleisradion tuleviin tehtäviin. Maahamme muodostuu ennen pitkään useita vähemmistökieliryhmiä, joiden palvelemiseen myös Yleisradion on esimerkiksi Ruotsin tapaan ryhdyttävä.
Jäämme odottaman uuden työryhmän perustamista.

Jaakko Paavela

Kirjoittaja on viestintäneuvos ja toimi MTV Oy:n varatoimitusjohtajana 1972-1999

Keskustelu

Paras ratkaisu tähän Yleisradion rahoitukseen on valtion budjetti. Eikö kansanedustajissa ja muissa päättäjissä ole niin rohkeita, että uskaltaisivat vaatia sitä. Budjetista löytyy rahaa turhempaankin.

YLE valtion budjettiin ja liiketoiminta rajattava yleisen palveluun TV – & radiokanavilla.
Jaakko Paavelalta oiva kirjoitus.

YLElle kansallisen radio-, televisio- ja elokuva-arkiston digitointi ja tuotanto kaikille avoimille internet-sivuille. Vaatimus rajata YLEISradion toiminta vain radio- ja tv-toimintaan ei ole tästä ajasta.

(arkistoon tietenkin vain ne teokset, joiden oikeudet ovat jollain julkisella taholla, ovat saaneet riittävissä määrin julkista tukea tai joiden oikeudet on helposti saatavilla julkiselle laitokselle tai ovat muuten kansallisesti merkittäviä).

Suomen valtion omistamisen ja yhtiötoiminnan kokonaisvaltaisen tarkoituksen , ymmärtämisen ja yrittämiskulttuurin poliittinen agendahan pitää selvilttää.
Rahoituksen fiskaalinen veromalli on vin yksi osa ko. tarinaa.

Mikä on Suomen valtion rooli liiketoiminnassa ja miten sekä miksi ?