Yleisradio kunniaan

Leena Sharma
Mielipide 2.5.2009 07:17

Yleisradio on nyt kaikkien hampaissa, ja kansanedustaja Mika Lintilän (kesk) johtaman parlamentaarisen työryhmän idea mediamaksusta lytätty maan rakoon.

Helsingin Sanomien (25.4.) mielestä pitäisi pikemminkin puhua Yle-verosta. Siinä lehti saattaakin olla oikeassa: mediamaksu on vero verojen joukossa. Eihän niistä kukaan erityisemmin pidä, mutta kiltisti täällä silti rahoitetaan muiden päivähoitoa, koulunkäyntiä ja terveyskeskuspalveluita. Miksei sitten laadukasta tv- ja radiotuotantoa?

Irtiottoja (2003) ja Firma (2005) ovat viimeiset kelvolliset tv-draamat (kotimaiset), joita kaupalliset kanavat ovat tarjonneet. Edellinen on vuodelta 2003 ja jälkimmäinen vuodelta 2005. Sen jälkeen onkin eletty Ylen varassa.

Ajankohtaisohjelmien tuottajana Yle on täysin omaa luokkaansa. Vai kuka haluaa rakentaa maailmankuvansa Nelosen ”läskiseksin aakkoset” -dokumenttien varaan? Verkossa Ylen Elävä Arkisto ja Areena ovat mainioita palveluita. Enkä ihan ymmärrä sitäkään, miksei Yle saisi purkaa omia uutisiaan kirjoitettuna nettisivuilleen.

On suorastaan huvittavaa, miten isojen mediatalojen johtajat jeesustelevat, että kaikille sama mediamaksu kohtelee epäoikeudenmukaisesti köyhiä eläkeläisiä ja muita yhteiskunnan vähäosaisia. En muista, että veroprogression kasvattaminen olisi ollut heidän tähänastinen tavoitteensa.

Pienituloisella eläkeläisellä ei kuulemma ole maksuun varaa, vaikka oikeasti televisio on pienituloisen eläkeläisen paras ystävä ja hänen maksunsa pienenee uudistuksen myötä.

Myös median riippumattomuus ja monimuotoisuus kuulemma vaarantuvat. Maakuntalehtien tulevaisuudesta onkin syytä kantaa huolta, tosin monesta muustakin syystä, mutta mitä ihmeen kitinää olemme kuulleet kuukausikaupalla kaupallisista valotauluista?

Ylen päätöksestä antaa niille uutisia ilmaiseksi on vaahdottu siihen malliin, että kaikki suhteellisuudentaju tuntuu kadonneen. Kuinka monta valotaulua Suomessa edes on?

Toinen Ylen hirveä virhe, joka jatkuvasti nostetaan esiin, on että se pari vuotta sitten meni ja osti amerikkalaisen HBO:n laatusarjoja, joita oli jo nähty muilla kanavilla.

Valotaulut ja muutamat huonot ostopäätöksetkö siis ovat pahinta, mistä Yleä voi syyttää ja mediamaksun tyrmätä? Keksikää parempia argumentteja.

Keskustelu

Eiköhän se kaikista merkittävin argumentti ko. veroa kohtaan ole sen pakollisuus kaikille, eli myös nille joilta ei innostusta/käyttöä löydy ylen sisältöön. Tämän tietysti ohitit aika sulavasti.

Vähemmistö haluaa maksattaa potut pottuina siitä katkerasta tappiosta minkä koki joutuessaan tinkimään kielen pakollisuudesta yo-tutkinnossa.

Niin kauan kun sinulla on katto pääsi päällä, on sinulla myös kaksi kieltä. Sen takaa mediamaksu.

Olen samaa mieltä Leena Sharman kanssa. Mainoskanvien ohjelmatarjonta ei sovi meille, jotka odottamme TV ohjelmilta muutakin kuin hupia. Mainoskanavien okumentit ovat huonoja ja ”draama” rapakon takaa tulevaa höpön löpöä tai tositeeveetä. (Pakko laittaa tuo sana draama sitaateihin, eihän se todellisuudessa sitä ole.) Ei Ylekään aina onnistu, mutta sen ohjelmia katsoessaan ei ainakaan tarvitse tuntea niin suurta myötähäpeää, kuin mainoskanavien visailujen ja kisailujen. Ja kuten kirjoittaja sanoi, minun verovaroillani maksetaan muiden päivähoitoa ja koulumaksuja. Aikanaan olin saamapuolella, mutta nyt vain maksajana. Näinhän se menee. Enkä muuten usko, että sellaisia ihmisiä on kovinkaan paljon, joilla ei mitään mediavempainta kotonaan olisi nyt, vuonna 2009!

Modernissa ajassa on median veroisia välttämättömyyksiä muitakin, kuten elämisen turvallisuus ja laajemmin ottaen maanpuolustus.

Entä jos nekin rahoitettaisiin valtion budjetin ulkopuolella omalla maksulla?

Turvamaksu 500 euroa/asunto?

Lähinnä tuo maksun pakollisuus on ollut se, joka eniten on herättänyt keskustelua tuosta maksusta. Ei se varmaan paljolta tunnu töissä käyvän pussissa, mutta opiskelijan budjetissa tuo tuntuu jo vaikka pilkkoisi maksun pienempiin eriin. Eikä mikään auta, maksu on pakko maksaa vaikka ei omista TV:tä tai radiota.

Nyt varmaan joku vastaa, että tietokoneen omistaminen velvoittaa kanssa maksamaan tuon maksun. Taitaa vaan olla niin, että se tietokone on nykyään aika pakollinen opiskeluväline.

YLE on ainoa julkisen sektorin orgaisaatio,jota ei ole saneerattu. Ensin pitää määrittää julkinen palvelu ja sen jälkeen sopeuttaa YLE:n toiminnan laatu ja laajuus sen mukaiseksi. Nyt YLE:llä on mammuttitauti ja sen rahoitus syö kohtuuttomasti julkisia varoja. YLE-vero esitys on järjetön,koska se sementoisi nykyisen mammutti-YLE:n.

Nyt YLE on suojatyöpaikka ainakin 1500 demarille ja 300 hurrille. Tähän ei ole enää varaa.

Mitenkäs P.Lahti perustelet tuon, että ei ole enää varaa?

Jos lähdetään hakemaan tahoa, joka syö kohtuuttomasti julkisia varoja, niin veikkaan kirkon olevan suurempi rohmu kuin YLE. Ainakin kirkolla on Yleen verrattuna lähes kaksinkertainen valtion rahoitus, ja melkein väittäisin että YLE:n palvelut ovat nyky-yhteiskunnassa paljon hyödyllisemmät kuin kirkon.

Olen Sharman kanssa aika pitkälle samaa mieltä. Samat tahot jotka kammoavat progressiivista tuloveroa tai tulojen mukaan määräytyviä päiväsakkoja, haukkuvat nyt kaikille samansuuruista mediamaksua. Siinä haiskahtaa joltinenkin kaksinaismoralismi.

Toisaalta nämä sananvapauden airueet eivät näe ongelmaa, että mainostilan ostajat pääsevät vaikuttamaan mainosrahotteisten tiedotusvälineiden sisältöihin. Heille sen sijaan on ongelmana, että demokraattisilla vaaleilla valituilla kansanedustajilla on mahdollisuus vaikuttaa yleisradion toimintaan.

P.s. ad P.Lahti:
Jungner esitteli juuri tuossa taannoin YLEn taloutta ja pääsi kehua retostamaan toimintaa tehostetun niin, että tulos on plussalla. Ruotsinkielisen toiminnan ylimitoituksesta suhteessa potentiaaliseen ja reaaliseen yleisöön olen toisaalta samaa mieltä. Siinä suhteessa toimintojen yhdistämisellä kielestä riippumattomasti voisi vielä järkiperäistää toimintaa. Sitä taidettiin jo yrittääkin mutta taisi kaatua RKP:n poliittiseen siilipuolustukseen.

Samaa mieltä tässä asiassa. Ylen tarjonta monipuolistaa aidosti lööppi-journalismin ja hömppä-julkisuuden kyllästämää mediakenttää. Ei kaupallisen median ongelmat johdu YLE:stä pääsääntöisesti. Suuri osa ihmisistä saattaa olla ihan aidosti kyllästyneitä nykyiseen kaupalliseen media-huttuun.

En tiedä onko jotain jäänyt huomaamatta, mutta miten niin YLE antaa ilmaiseksi uutisia? Eikö Suomalaiset enään rahoita Yleä?

Varmasti YLE.nkin toiminnassa on parannettavaa ja kritisoitavaa, mutta missä maassa on toimivampi ratkaisu?

On erittäin tärkeää, että lööppijournalismille on asiallisia vaihtoehtoja ja että ihmisten, erityisten lasten mielipiteet eivät altistu pelkästään oheisille vaikutuksille.

Mielestäni Ylellä on erittäin paljon tasokasta ohjelmaa, kuten esimerkiksi aamutelevisiossa, vaalikeskustelut ja asiaohjelmien osalta asialliset ohjelmistot sekä kulttuurientuntemusta vahvistavat ohjelmistot. Asiaohjelmista erityisesti suorat keskusteluohjelmat ovat mielekkäitä, koska silloin ihmisten mielipiteet ovat vuorovaikutteisia eikä toimittajan oma näkemys oleellisempi kuin asia objektiivisesti keskusteltuna. Kaupallisilla kanavilla on ehkä painotettu enemmän viihteellisempää ohjelmistoa. Tosin kyllä esimerkiksi urheilu ja kulttuuri on mielestäni mielekästä viihdettä, kuten Ylellä usein on ohjelmistossa tasokkaiden ohjelmien osalta. Ei viihteenkään tarvitse olla vain lööppiviestintää ja artikkelissa mainittuja ohjelmistoja.

Kuten kaikissa yrityksissä on mielestäni mielekästä keskustella asioista, eli esimerkiksi miksei Ylessä, kuten kaikissa organisaatioissa ole asioita joiden kehittämisestä voidaan keskustella ja myös mieltää myönteiset asiat, joiden vahvistaminen on mielekästä.

Uutisten osalta olisi mielestäni mielekästä, että kanavat erottautuisivat myös asiasisällöllisesti, joka ehkä monipuolistaisi viestintää ja uutisointia. Ihan yhtenä konkreettisena esimerkkinä, kun kaupalliset uutiset uutisoivat esimerkiksi pääministerin osalta 7 päivää lehden viestinnästä, voisi Yle osaltaan uutisoida, ja vaihtoehtoisesti mieltää oleellisemmaksi asiaksi esimerkiksi pääministerin työn substanssisisällön kunnallis-, paikallis-, kansallis ja EU politiikan asioissa, kuten taantumasta selviämisen ja pääministerin työnsisällön, joka lienee suomalaisten televisiolupamaksajien osalta oleellisempaa uutisointia kuin esimerkiksi aikuisten ihmisten yksityisasiat, joista kaupallisilla kanavilla ja lööpeissä on ihan tarpeeksi viestintää ilman Ylen osallisuutta.

Yksityiselämäasiassa myös esimerkiksi julkisen palvelun yleisradioyhtiönä mielestäni Ylen funktioon yleisellä tasolla uutisointi siitä, kuinka julkisuuden ihmisten ja uutisissa esiintyvien ihmisten yksityiselämään käsitellään ja minkälainen lainsäädäntö oheisissa asioissa on olisi oleellisempaa. Osaltaan, kun esimerkiksi Yle on eduskunnan alaisuudessa ja suomalaiset ihmiset maksavat televisiomaksuja, joten asiallinen viestintäkanava on mielekäs. Viestinnässä vaikeiden asioiden, ihan esimerkiksi koulutragedioiden osalta, mielestäni kuinka ihmisiä voidaan auttaa vaikeissa asioissa, ja kuinka oheisilta voidaan välttyä jatkossa on oleellisempaa kuin oheisella uutisoinnilla myyminen sekä esimerkiksi lasten hyvinvoinnin mieltäminen oheisessa uutisoinnissa. Mikäli on esimerkiksi tutkimuksia siitä, kuinka järkyttävissä asioissa lasten haastatteleminen voi olla haitallista, on mielestäni julkisena organisaationa Ylen osaltaan vahvistettava myös lastenoikeuksia oheisessa asiassa sen sijaan, että lapsia esimerkiksi salakuunnellaan, joka on kuten salakatselu lainvastaista. Yle siis osaltaan voi mielestäni vahvistaa viestiä, että sananvapaus ei mitätöi ihmisten perusoikeuksia ja myös tavallisten nettikuluttajien osaamista oheisissa asioissa myös esimerkillään.

Koska Ylellä on myös lakisääteisiä tehtäviä, esimerkiksi sananvapauden osalta on erittäin tärkeää, että ihmisten osaamista asiallisessa viestinnässä vahvistetaan. Sananvapaus ei esimerkiksi tarkoita, että ihmisten perusoikeuksia ja ihmisarvoa saisi loukata, ja oheinen tietoisuus omista ja ihmisten oikeuksista on mielekäs asia, jotta esimerkiksi Internetissä lainvastaisilta ja eettisesti epämielekkäältä viestinnältä voidaan välttyä. Ihmisillä on myös oikeus yksityisyyteen ja esimerkiksi sananvapaus ei tarkoita, että ihmisten yksityisasiat, kuten terveysasiat olisivat julkisia, niistä saisi viestiä medioissa, kuten televisiossa ja Internetissä, että uhkaukset eivät olisi lainvastaisia ja nettikiusaaminen, kuten kunnianloukkaukset hyväksyttäviä.

Mikäli viestintävälineissä ei mielletä, että oheinen on oleellista niin on erikoista, että ihmetellään esimerkiksi lasten reagointia koulusurmiin julkisilla uhkauksilla. On oleellista, että aikuiset antavat vastuullisen viestin myös julkisuudessa yhteiskunnalta lapsille ja nuorille.

Koska Yle on eduskunnan alaisuudessa oleva julkisen palvelun yleisradio, jota rahoitetaan ihmisten tv-maksuilla oli kyseessä terminä sitten perioodeittain maksettu televisiomaksu, kerran vuodessa maksettava mediamaksu, maksatus hoidetaan verotuksella, on mielekästä, että voidaan olettaa oheisten asioiden olevan osa Yleisradion yhteiskunnallista tehtävää.

Ihmettelen, miksi uutiset ovat melkein kaikkien kanavien osalta ihan samoja uutisia, kun uutisoitavia asioita on niin paljon? Ylen paikallisuutiset mielestäni osaltaan vahvistavat monipuolista uutisointia. Tutkimusten mukaan myönteinen viestintä edistää vakautta ja hyvinvointia.

miksi kaikki puhuu kännyköistä ja tietokoneista?? ihmettelen vai kuka niitä saa ilmaiseksi käyttää?? huomattavasti enemmän kustantaa kuin tv-lupa. mitä yhteistä sillä on yleen?? sonera,telia,dna,elisa ja jne. ne laskuttaa noista!! telehallinnolla on systeemit tiedossa miten tärkastetaan tveen olemassa olo. miksi sitä ei käytä/käytetä?????. järetöntä maksattaa köyhilla/uskovaisilla ja vanhuksilla. tosin enemmistö on tyytyväisiä kun voi maksattaa toisilla. ja yle kusetti viimmeksi urakalla luvattomia kun väitti et toiset maksaa luvattomien viulut??!! katin paskat korotti kiitokseksi tv-lupaa reilusti. vasemmisto enemmisto. se riittää jo et ei tule tveetä olen 45v. eikä ole ollut teeveetä eikä tule enkä ole katsonut muualtakaan.paikallis radio riittää ja siitäkö pitäs maksaa se 175e kyllä joo!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Olemassaolomaksu.

Sehän kuvaisi paremmin kuin asuntoon sidottu mediamaksu Ylen pyrkimyksiä kattaa myös kännykkä-tv ja muut paikasta riippumattomat uudet välineet.

Niin kauan kuin olet suomalainen, olet sidottu Yleen. Kirkostakin voit erota, mutta ei Ylestä.

Ylen radio ja sen uutiset on ymmärrettävä osana julkisia palveluja, jota kansalaiset tarvitsevat ja johon pitää voida luottaa kuten sotien aikana tehtiin. Eiköhän se tuolloin pelastanut ihmishenkiä. Mutta miehet tai muut planeetta Marsista siis eivät saa hyökätä Ylen palveluissa. Tuon osan voisi logiikan nimissä maksaa verovaroista. Sitten tulevat kulttuuri ja ajanviete. Radio kelpaa niihinkin ja jopa riittää kuulijoille, jotka eivät halua jököttää tv:n edessä tunteja joka päivä. TV on ajanvietettä silloinkin kun se tuottaa uutisia. Ammattitoimittaja voi sen tarkistaa helposti. Siis pakkomaksu siitä ei ole oikein. Jos se on lisäksi korkea, se merkitsee, ettei painettuun mediaan käytetä samaa rahaa vaikka se antaa paljon enemmän, opettaa myös lukemaan ja kirjoittamaan. Ei Ylen palveluja esim. netissä pidä vastustaa. Niitä tarjoavat kaikki suuret kansalliset ja kansainväliset radiot. Mutta jos siitä otetaan korkea pakkomaksu, vastaavan tulisi sitten taata vapaan painetun sanan jatkuvuus myös. Sitä Yle ei ole reaalitermein korvannut, eikä nykyisellään pysty korvaamaan.

Suomen perustuslain 22§ mukaan julkisen vallan on turvattava ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutuminen. Mielestäni Yle voisi osaltaan vahvistaa oheista ihmisten viestintäosaamista, kuten oikeusvaltio ja hyvinvointivaltio periaatetta.

Hyvä P. Lahti! YLE:n tehtäviä tulisi rajoittaa selkeästi ja pienentää budjettia reippaasti. Olisin valmis maksamaan 10 e vuodessa, jotta YLE toimittaisi kansanvalistustehtävänsä ja pakolliset valtiolliset tiedotukset suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Siihen riittäisi hyvin yksi kansallinen TV-kanava ja yksi radiokanava, ja jäisi varmaan lähetysaikaa myytäväksi muillekin tahoille. Esim. urheilukisat EI ole kaikkien tarvitsema julkispalvelu.

On järjetöntä verrata YLE:n ja kaupallisten tahojen tarjontaa tällä hetkellä ja tehdä niistä tulevaisuuden tarjonnan laatupäätelmiä, kun yksi tarjoaja saa tällä hetkellä rahansa ilmaiseksi ja toiset vain markkinoiden kautta.