WWF: Ydinvoimaratkaisu antaa vision tulevaisuudesta – harkintaa tarvitaan

Mielipide 25.6.2010 14:00

Suomi kuuluu maailman menestyneimpien, vauraimpien ja hyvinvoivimpien maiden joukkoon. Taloutemme kasvoi ensin metsä- ja metalliklustereiden sekä sen jälkeen telekommunikaatioklusterin nopean kehityksen ansiosta. Uuden vuosituhannen alussa Suomi saavutti johtavat teollisuusmaat tuottavuudessa, teknologian kehityksessä, talouden kilpailukyvyssä ja kansalaisten hyvinvoinnissa.

Viime vuosina globalisaatio on merkinnyt Suomessa tehtaiden ja toimintojen sulkemista sekä uusien avaamista ulkomailla. Tilalle ei ole syntymässä uutta ja merkittävää liiketoimintaa, joka korvaisi menetettyjä työpaikkoja. Mikä on Suomen tulevaisuuden visio ja miten Suomelle luodaan uutta työtä ja kasvavaa hyvinvointia?

Ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat ovat megatrendejä, jotka haastavat kaikki pitkälle kehittyneet maat uusimaan taloutensa rakenteita ja miettimään omaa vastuutaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi.

Ilmastonmuutoksen kunnianhimoinen hillitseminen sekä ympäristöongelmiin tarttuminen osoittaisivat Suomelta poliittista johtajuutta. Sen lisäksi ne voivat avata Suomelle uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä lisätä hyvinvointiamme.

Eduskunta tekee pian päätöksen lisäydinvoiman rakentamisesta ja antaa samalla Suomelle vision tulevasta suunnastamme: mihin haluamme mahdollisuutemme kohdentaa ja minkälaista tulevaisuutta tavoittelemme. Vanhakantaiseen tekniikkaan perustuva ydinvoiman lisärakentaminen olisi helppo, vaikkakaan ei ympäristövastuullinen, tie kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Myönteinen ydinvoimapäätös tukisi lisäksi vanhaa energiaintensiivistä taloudellista rakennettamme eikä pakottaisi kansakuntaamme kehittymään jälleen uudelle teknologiselle tasolle.

WWF:n mielestä nyt kannattaisi katsoa kriittisesti eteenpäin ja harkita vakavasti ydinvoimatonta tulevaisuutta. Suomella on hyvin koulutettuna ja yhteistyökykyisensä kansana kaikki mahdollisuudet viedä edelläkävijänä maailmaa kohti ilmastonmuutoksen huomioivaa uudistuvaa teollisuutta, palveluintensiivistä taloutta sekä aineetonta kasvua. Kaupan päälle saisimme tästä vielä lisääntyvää hyvinvointia itsellemme.

Älykkäät sähköverkot, kestävä bioenergia, sähköajoneuvot ja energiatehokas puurakentaminen ovat esimerkkejä aloista, joista voi muodostua Suomelle merkittäviä uusia osaamis- ja vientialoja. Energiatehokkailla kulutus- ja hyvinvointi-innovaatioilla olisi varmasti myös kysyntää.

Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan kehitystä tukevia rohkeita poliittisia päätöksiä. Ilmastovastuullisen liiketoiminnan kehittäminen edellyttää elinkeino- ja innovaatiopolitiikalta aiempaa vahvempia strategisia valintoja ja riskinottoa, joilla haastetaan kansakunta tavoittelemaan uutta nousua. Uusiutuvien energiantuotantomuotojen nopea kaupallistaminen ja sitä kautta niiden viennin lisääminen ei esimerkiksi onnistu ilman kotimarkkinoita stimuloivia mekanismeja, kuten syöttötariffeja. Jos eduskunnasta löytyy poliittista tahtoa nostaa Suomi ilmastovastuullisen liiketoiminnan mallimaaksi, niin suomalaiset yritykset voivat sen käytännössä toteuttaa.

Evaluation of the Finnish National Innovation System -raportin (TEM, 2009) mukaan Suomi ei pysy kehityksen kärjessä ilman elinkeinopolitiikkaa, jonka tavoitteena on talouden rakenteen uudistaminen ja uusien kasvavien liiketoimintojen kehittäminen. Ydinvoiman lisärakentaminen ei WWF:n mielestä edistä tätä tavoitetta. Tarjoammekin vaihtoehdoksi satsaamista energiatehokkuustoimiin, uusiutuvan energian kehittämistyöhön ja älyenergiaan sekä näiden mukanaan tuomiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Näin Suomi voisi olla myös tulevaisuudessa kansalaisilleen sellainen maa, jonka menestyksestä voimme olla ylpeitä ja jossa on hyvä elää ja tehdä työtä.

Teksti Liisa Rohweder
Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja WWF:n pääsihteeri Suomessa.