Voisiko Suomi olla Venäjän Hongkong?

Hannu Krogerus
Mielipide 4.3.2013 19:00

Totta kai voisi ja pitäisikin. Sitähän kansainvälinen talousyhteisökin kysyy kaiken aikaa Aasiasta Amerikkaan. Suomella olisi vielä ohikiitävän hetken mahdollisuus ottaa samantyyppinen kansainvälinen asema suhteessa Venäjään kuin Hongkongilla on Manner-Kiinaan.

Erityisesti tässä keskimääräistä vaikeammassa suhdannetilanteessa kansakuntamme suurimpia tragedioita on se, että nuori, lahjakas mutta kokematon poliitikkosukupolvemme on vielä pitkään reaalimaailmasta mitään ymmärtämättömän suppean virkamieseliitin armoilla, erityisesti mitä tulee teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan.

Ainoa yhdistävä tekijä näillä ryhmillä on se, ettei kumpikaan ole joutunut koskaan julkisissa tehtävissään panemaan koko omaisuuttansa likoon, saati joutunut vastaamaan henkilökohtaisesti ja taloudellisesti mistään tekemisistään tai laiminlyönneistään. Vastuu kun rajoittuu entisen maneesikonstruktöörin tavoin siihen, jos sattuu hyvällä tuurilla saamaan ne vastaamaan edes puhelimeen.

Virkamieskunnalle on edelleen valitettavan läpinäkyvää se, että paljon helpommalla näyttää selviävän kun ei Venäjän suuntaan tarvitsisi pinseteilläkään koskea – vaikka erityisesti koko Luoteis-Venäjän alueen pitäisi olla asenteellisestikin kotimarkkinaa.

Yksi lähihistorian karmeimmista esimerkeistä täydellisestä näköalattomuudesta, vallan väärinkäytöstä ja oman pesän likaamisesta on vuodesta 2004 lähtien vireillä ollut Palvelupuistoprojekti, jolla on pyritty luomaan alihankintavaltaiselle PKT-sektorillemme mahdollisuus etabloitua Venäjän huikeaan markkinapotentiaaliin turvallisissa olosuhteissa.

Projektin tavoitteena on, että kaikki tarvittava apu ja palvelut Venäjällä toimimiseen olisivat saatavilla omasta palvelupuistosta ja sen tuottamina, mukaan luettuna olennaisena osana korkeimman tason valtiollinen Government Relationship GR-tuki myös Suomen puolelta mahdollisten häiriötekijöiden varalta.

Jos asianosaiset viranomaiset Suomessa olisivat olleet tehtäviensä tasalla tässä kansainvälisestikin huikean mielenkiinnon saavuttaneessa projektissa, olisi nyt jo varmuudella kolmas puisto rakenteilla ja työpaikkoja olisi syntynyt sekä Suomen että Venäjän puolelle useita tuhansia.

Lisäksi kynnys suomalaiselle suurteollisuudelle sulkea toimintojaan suomessa olisi noussut arvaamattomasti ja ulkomaiset jatkojalostusinvestoinnit Suomeen lähteneet konseptin innoittamana todella käyntiin, mukaan luettuna ensimmäisen rinnakkaispuiston käynnistystoimet jollekin suomalaiselle kuolleelle teollisuuspaikkakunnalle, mitä todennäköisimmin meksikolaisen autoteollisuuden alihankintaklusterin toimesta.

Kansantaloudelle jo tähän mennessä syntyneet vahingot tästä ovat varmuudella satoja miljoonia euroja. Elämmehän jo muutoinkin ennen kokematonta kansallisuusvarallisuuden ja pääomien hävitystä sekä AY-uhoa. Poliittisen itsesuojeluvaistonkin pitäisi jo herätä havaitsemaan ettei kansakunnallamme ole enää varaa tämän kaliiberin virkamiestunareihin.

Mainittu Palvelupuistoprojekti saavutti nykyisen kehitysvaiheensa Allegro-junayhteyden avaamisen aikoihin, jolloin se esiteltiin ulkomaankauppaministerimme ja virkamieskuntansa toimesta sekä Venäjän ja Suomen presidenteille että pääministereille. Hanke sai noissa esittelyissä osapuolten varauksettoman tuen täysin uudentyyppisenä teollisuuspoliittisena Public Private Partnership – hankkeena, mitä seurasi lähes välitön Kremlin mahtikäsky Pietarin läänin (Leningrad Oblast) kuvernöörinvirastolle ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin hankkeen mahdollistamiseksi, minkä tämä tekikin uskomattomalla nopeudella ja antaumuksella.

Kuvernöörinviraston kutsukirjeessä ei jäänyt myöskään epäselväksi mihin kaikkiin valtiollisiin tapaamisiin heidän lähestymisensä perustui. Samoin selvisi lähes välittömästi se, että tämä upea hanke toivottiin käynnistettäväksi Pietarin talousalueelta ja vasta sitten monistettavaksi muualle, alueella vallitsevan huutavan pulan ennen muuta auto- ja laivanrakennusteollisuuden alihankintakapasiteeteissa.

Mutta jo useamman hallituksen elinkeinoministerin valtion työkaluksi projektiin- ja valtiollisen tuen Moskovan tapaan näin myös Suomen puolelta varmistamiseksi, hyvin pienellä taloudellisella panoksella osoittama TEM-konserniin kuuluva Suomen Teollisuussijoitus Oy teki toistamiseen kielteisen päätöksen hankkeeseen osallistumisesta viime lokakuussa.

Tämä puolestaan pakotti mukaan jo vahvasti kytkeytyneen suurteollisuutemme panemaan hankkeen jäihin ja lomauttamaan projektiin saadun vahvimman mahdollisen yli 100 vuoden kokemuksella venäjällä toimimisesta omanneen projektiryhmän; Suomen valtion konkreettisen GR-tuen jäädessä näin edelleen puuttumaan.

Seuraavana päivänä 17.10.2012 TEM:in kansliapäällikkö antoi Kauppalehdelle lausunnon, jossa hän ilmoitti tuntevansa projektin hyvin, muttei koskaan pitäneensä siitä sen syrjäisen sijainnin vuoksi ja arvelemansa asiakaspuutteen vuoksi niin kuin kaikilla muillakin suomalaisperäisillä teollisuuskylähankkeilla siellä.

Totuus asiassa on kuitenkin se, että puistoalueen lähimmät naapurit näköetäisyydellä ovat Nokian Renkaat ja Fordin autotehdas, joista viimeksi mainittu oli jo marraskuussa suurella innolla järjestämässä seminaaria tarpeistaan 30 ensimmäiselle etabloitumista puistoon suunnitelleelle suomalaisyhtiölle.

Lausunto on aikaansaanut huomattavaa hämmennystä muun muassa Pietarin läänin kuvernöörinvirastossa ja niiden lukuisten kansainvälisten toimijoiden keskuudessa, jotka ovat jo tulleet suomeen tarkkailemaan omia mahdollisuuksiaan.

Täällähän on jo muun muassa Meksikolaisen autoteollisuuden alihankintaklusterin edustus, hyvin mielenkiintoinen hollantilainen Finland Connect -gateway projekti, toimistohotellihuoneista Helsingissä on jo puutetta kun maailmalla on havaittu Allegro-yhteys ja sen mahdollistamat liikematkat jopa päiväseltään Pietariin ja niin edelleen. Tuo lausunto on vahingoittanut arvaamattomalla tavalla Suomen kansainvälistä mainetta.

Tämä pieni johdatus aiheeseen osoittaa, että meillä olisi todella mahdollisuudet Venäjän Hongkongiksi, jos haluttaisiin ja jos oikeissa paikoissa olisi todellista näkemystä. Esimerkiksi tuossa palvelupuistoprojektissa on edellä kuvatuin tavoin aikaansaatu tieten vain kymmenille ja taas kymmenille vain ahdistusta, hätää, jo terveytensäkin menettäneiden tuskaa ja heille miljoonavahingot.

Pelättävissä on jo sekin että koko hanke menisi muiden EU-maiden suurella innolla ja EU-rahoituksenkin turvin toteuttamaksi ja suomalaisilla ei niihin puistoin olisi enää mitään asiaa.

On turha myöskin ihmetellä että ryvetään vaikeuksissa kun ei näköjään mikään mikä ei ole jäsenkirjavirkamiesten keksimää ei kelpaa ja sitä ei tunnetusti ole eikä reaalitaloudesta puuttuvan käytännön kenttäkokemuksen vuoksi voikaan olla paljoa jos ollenkaan.

Palvelupuistoprojektin kanssa vastaaviin vaikeuksiin ovat joutuneet lukuisat muutkin mittakaavaltaan Suomelle satojen miljoonien arvoiset, muun muassa kiinalaisvaroinkin liikkeellä olevat uskomattoman hienot kokeneiden isänmaan ystävien hankkeet.

Hannu Krogerus
Laamanni, Helsinki
Yli 40 vuoden kokemuksella ja edelleen kansainvälistyneen elinkeinoelämämme asiantuntija- ja johtotehtävissä

Keskustelu

Laamannilta järkipuhetta. Todella nerokas oivallus uudesta Honkongista. Venäjä on mahdollisuutemme ja rajattomat markkinat rajamme takana.

Laamanni ei ole ollut HongKongissa. Minä olen. Pikku hiljaa mannerkiina on kaventanut oikeuksia, joita silllä oli Englannin siirtomaana. Aloitettiin hisrorian opetuksesta.
Ennen Hongongin taksit olivat englannikielen ja palvelun taitajia. Nyt ne on korvattu kielitaidottomilla mannerkiinalaisilla.
Laamanni unohtaa että HongKong kuuluu Kiinaan. Kauppaa voi käydä menettämättä itsenäisyyttään.

Suomi ei voi olla eikä toivottavasti koskaan enää tulekaan Venäjän Hongkongiksi. Suomi on suvereeni valtio, Hongkong taas on Kiinan autonominen maakunta, paljolti samantapaisessa asemassa kuin Suomi ennen vuotta 1917. Suomessa on syytä pitää sormet ja varpaat pystyssä EU:n säilymisen ja vahvistumisen puolesta, jotta välttyisimme vuosien 1944-89 tilanteen toistumiselta. EU:n ja Venäjän taloussuhteiden edistäminen voi meille avata mahdollisuuksia taloudellisen yhteistyön lisäämiseen lähinaapurimme kanssa turvallisuudesta tinkimättä.

Tiukkaa tekstiä mutta mielestäni pohjana todella asiaa. Teen itse työtä Honkkarissa ja Kiinassa ja minusta tuo analogia suomen ja Venäjän ja toisaalta Honkkarin ja Kiinan välillä on vahvasti olemassa. Siis positiivisesti! Ei se vaadi niitä uhkakuvia, joita kaksi edellistä kirjoittajaa maalaa. Kyse on siitä miten asemaamme markkinoimme – tai suomalaiseen tapaan emme markkinoi.

Turvallinen, lakia kunnioittava, lähellä oleva, kulttuuria tunteva sillanpääasema kehittää bisnestä isossa naapurissa.

Pätee molempiin. Hong Kong on tätä markkinoinut vahvasti ja luonut pitkälti sen kautta vaurauden. Suomi on kai edelleen historiansa takia peittänyt kaikki yhteydet Venäjään niin kuin vain voi.

Kuten Hannu K sanoo, alkaa olla viimeinen hetki kääntää tätä asemaa isoksi mahdollisuudeksi. Mutta … mikään ei muutu ainakaan valtiovallan puolella.

Perhana

Tiukkaa tekstiä mutta mielestäni pohjana todella asiaa. Teen itse työtä Honkkarissa ja Kiinassa ja minusta tuo analogia suomen ja Venäjän ja toisaalta Honkkarin ja Kiinan välillä on vahvasti olemassa. Siis positiivisesti! Ei se vaadi niitä uhkakuvia, joita kaksi edellistä kirjoittajaa maalaa. Kyse on siitä miten asemaamme markkinoimme – tai suomalaiseen tapaan emme markkinoi.

Turvallinen, lakia kunnioittava, lähellä oleva, kulttuuria tunteva sillanpääasema kehittää bisnestä isossa naapurissa.

Pätee molempiin. Hong Kong on tätä markkinoinut vahvasti ja luonut pitkälti sen kautta vaurauden. Suomi on kai edelleen historiansa takia peittänyt kaikki yhteydet Venäjään niin kuin vain voi.

Kuten Hannu K sanoo, alkaa olla viimeinen hetki kääntää tätä asemaa isoksi mahdollisuudeksi. Mutta … mikään ei muutu ainakaan valtiovallan puolella.

Perhana

Niin että jotenkin saisimme rusinat pullasta.
HongKongilla on 1 kaupallinen lähetystö Lontoossa. Muusta huolehtii Kiina. Samoin puolustuksen.
HongKong liitettiin Kiinan kun vuokrasopimus Britanniaan loppui. Jos HongKongissa olisi pidetty kansanäänestys niin se olisi osa Britanniaa edelleen. HongKongin virallinen kieli muutettiin mandariiniksi emämaan tapaan. Honkongissa puhutaan edelleen kantonia ja englantia.

Hongkong ei ole varsinaisesti mikään gateway. Kiina osaa viedä tarvikkensa suoraankin. HongKongin vauraus ja kansainvälisyys on peräisin Britannian ajoilta ja neuvotteluista, joissa se erityiskauppa-alueeksi.

Koko ajatus Suomesta Venäjän Hongkongina kannattaa työntää pöytälaatikkoon niin syvälle kuin ylettää.

Kulttuuriselta lähtökohdalta olemme paljon enemmän venäläisiä kuin mitään muuta. Historian kirjoittajien mielipiteitä pidetään enemmän uskottavilta kuin mitä fyysilliset piirteemme ja psykologiset ominaisuutemme edustavat. Vuosituhantinen kosketuksemme Länteen on tehnyt suomalaisesta kulttuurista eräänlaisen sekasikiön joka haluaa olla jotakin vallan muuta kuin mitä se todellisuudessa on, ja kumminkin, rodulliselta taustaltaan on enemmän venäläistä kuin mitään muuta taustaltaan.

Samanlainen tilanne syntyi Hongkongin ja Englannin välillä. Satavuotisen sopimuksen päädyttyä Kiina on ottanut menettämänsä hallintaoikeutensa takaisin ja, ajanmyötä, kansan mielipide palautuu mitä se pohjimmiltaan on aina ollut, kiinalaiseksi.

Ajan hampaassa ja evolution pakottamina olemme muuttuvia, niin mielipiteiltämme kuin rodullisestikin. Sitä tuskin voimme tajuta tällä hetkellä, mutta muuttumisprosessi on kaiken kehittymisen yksi ja ainoa ehto. Olemme siinä tapahtumasta, ihmisinä, vain eräs monista elämän ilmenemismuodoista.

Found reference on this text in some russian-speaking media from Ukraine. http://www.e-news.in.ua/politics/4124-finlyandiya-hochet-v-sostav-rossii-imperiya-vozrozhdaetsya-sama-.html (header reads: Finland WANTS TO BE PART OF RUSSIA. IMPERIA RESURRECTS.).

While the site in question is a minor one and apparently maintained by some stupid young guys that seen Finland only by TV and just too fascinated about Imperial Ambitions and whatever global, this provocative text is very in fact naive. What Finland can use is business relations. Period. It is so nice to say weird, PR-stunt things when you have safe neiborhood, free speach, gay rights, etc…

I will not go through common Russian issues such as human rights. I will give you few facts that just what Russia is:
– PhD students, that receive €1700 rate in Finland, in Russia receive €110 per month. That’s only what state offers for future MDs, PhDs, etc. (NOT undergrads! These people have their MSc and are in between 23-30 years of age. €1700 is something that a top professor would have).
– Dorms for these students featured 4 beds in packed space in early 2000ies. Yes, you might be right – if you get a date, you might want use linen sheet to hang from above to have some privacy. That what I remember from my time in Uni.
– Current mortgage rate in Finland under 2%, in Russia banks offer you 10-15-20% on your house loan, so ten times bigger.
– Propaganda is encouraged, people already start deeming e.g. anti-war protesters ’anti-Russian’. I was said it by my relative.
– Post takes MONTHS.
– Roads as Finnish E75 simply do not exist.

So STOP being populistic and attract PR. You are not understand things. You like Russia and so on? Well. Go live there for a year. Try to do business without bribes, try to have a loan, take a deep dive in college culture. Please make sure, that everyone understands an only sensible thing: Russians are only ok for business, not for any other ties.

Oletteko aivan menettäneet järjenne. Liikehommiin ja yhteisöön ryssän kanssa. Eikö toi itäinen diktatuuri ole maksanut suomelle aivan tarpeeksi jo, sekä veressä että kauppatoiminnoissa.

Ja katsopas paras herra Krogerus miten sinun järjetön artikkeli tulkataan venäjällä:

http://ivolin.ru/finland-talking-about-reuniting-with-russia

Tämähän pistää hiukan miettimään että milloin venäjän panssarit tulevat ”vapauttamaan” suomen … taas. Tsaari Putin ei tarvitse suuria verukkeita valtakuntansa laajentamiseksi – ja siihen suuntaanhan se on menossa – Ukraina on vain ensimmäinen pysäkki.

Toivoisin että tälllä hetkellä olisi parasta ajatella vähän mitä kirjoittaa tällasisilla julkisilla meedioilla. Tämä on aivan vastuuton ja järjätön aihe … vai onko Krogerus miljoonapalkoissa Kremlissä jo?

Is there some SISU left in Finnish journalists? No I don’t think so.