Voi tasa-arvoa, tuota yleiskielen väärinkäytetyintä sanaa

Profiilikuva
Osmo Kivinen
Teksti
Susan Heikkinen
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Noin viiden vuoden välein suomalainen media joutuu samaan testiin. Tänä syksynä se tapahtuu taas, kun koulutussosiologian professori Osmo Kivinen et al * julkaisevat jälleen tutkimuksensa koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuudesta. Pitkäjänteisen seurantatutkimuksen kiinnostavinta antia on, missä määrin akateeminen koulutus periytyy vanhemmilta lapsille.

Helsingin Sanomat (16.9.) julkaisi tutkimuksesta ennakkotietoa otsikoin “Tasa-arvokehitys katkesi” ja “Akateemisten vanhempien lapset valtaavat yhä yliopistopaikat” (HS.fi).

Noinkohan.

Kivisen tutkimus paljastaa, että jokin kehitys on todellakin katkennut. Yliopistoon päätymisen suhdeluku – joka kuvaa eroa akateemisten ja ei-akateemisten perheiden vesojen välillä – pieneni vuodesta 1970 vuoteen 2005 ja on nyt kääntynyt nousuun.

Mutta voi tasa-arvoa, tuota yleiskielen väärinkäytetyintä sanaa. Sen, minkä pitäisi merkitä yksilöiden välistä yhdenvertaisuutta yhteiskunnan syvänä pohjavirtana, on ryöstetty karttakepiksi, jolla osoitellaan tilastoja. Vaikka tutkijoiden kielenkäytössä ehkä olisi koulutuksellista tasa-arvoa, että puhelinmyyjän poika päätyy yliopistoon suhteellisesti yhtä todennäköisesti kuin tohtorin tytär, ei median ole pakko lähteä toistamaan tätä tasa-arvon määritelmää.

Tasa-arvoa on se, että kaikilla on halutessaan yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua yliopistokoulutukseen. Siinä ei suomalaisilla ole suurta huolta. On oma, tärkeä keskustelunsa, miksi yksi ei halua käyttää mahdollisuuttaan, miksi toinen ei pääse vaikka hakeutuu, ja miksi kolmansilla on elämässä yleensäkin kaikki helpompaa.

Ei olisi pahitteeksi keskustella myöskään siitä, onko akateemista koulutusta todella syytä arvostaa enemmän kuin ammattikoulutusta.

Ja siitä yliopistopaikkojen valtaamisesta. Vuonna 1976 syntyneestä ikäluokasta 11 000 päätyi akateemiseen koulutukseen. Heistä tuhat tuli akateemisista perheistä. Kymmenen tuhatta tuli ei-akateemisista perheistä.

Vastaavat luvut haluaisin lukea lehdestä sitten, kun uusimmasta tutkimuksesta raportoidaan tarkemmin.

* et al = ynnä muut; akateemisissa julkaisuissa yleinen lyhenne, jota opistoinsinöörin ja keittäjän tytär voi käyttää lehtitekstissä elitistisessä sävyssä osoittamaan oman akateemisen koulutuksensa