Viron venäläisten vaikeat valinnat

SK:n toimitus
Mielipide 31.10.2009 17:01

Syntyykö Viroon uusi kielipuolue?

Viron hallituksella on kuntavaalien perusteella syytä huoleen parlamenttivaaleissa 2011. Keskustaopposition ääniosuus kasvoi valtakunnallisesti kuusi prosenttiyksikköä. Toisaalta noin 195 000 venäläistä ei saa äänestää valtiollisissa vaaleissa.

Virossa noin 400 000 ihmistä puhuu äidinkielenään venäjää. Se on 29 prosenttia koko väestöstä. Vain puolella venäjää puhuvista on Viron passi ja kansalaisuus. Vuosina 2000-2009 Viron kansalaisuuden päätti ottaa keskimäärin noin 4 500 venäläistä vuodessa. Maassa asuu myös 95 000 Venäjän kansalaista ja lisäksi noin 100 000 venäläistä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta.

Kynnys ottaa Viron kansalaisuus on ollut venäläisille hämmästyttävän korkea. Harkinta-aikaa on ollut runsaasti – Viro on ollut uudelleen itsenäinen maa jo 18 vuotta. Tietysti kysymyskin on vakava. Kansalaisuuden valinnassa on kyse lojaalisuudesta jotakin maata kohtaan. Kansalaisuudesta seuraa tiettyjä oikeuksia, kuten äänioikeus ja vaalikelpoisuus valtiollisissa vaaleissa sekä toisaalta velvollisuus noudattaa maan lakeja.

Edgar Savisaaren keskustapuolue on valinnut monen virolaisen mielestä liian pitkälle venäläisiä mielistelevän linjan. Epäluuloja herättää esimerkiksi se, että Savisaar vastusti neuvostomiehityksen symbolina virolaisten pitämän Pronssisotilaan siirtoa. Keskustajohtajan rasitteena pidetään lisäksi muun muassa sitä, että hän oli suositun presidentti Lennart Meren (1929-2006) vihamies.

Keskusta voitti Viron kuntavaalit erityisesti Tallinnan ja Narvan kaupungeissa venäläisten tuella. Kahden kaupungin vaalitulos on kuitenkin vain osatotuus. Tallinnassa oikeistopuolueetkin lisäsivät äänimääriään, vaikka menettivät osuuttaan suhteellisesti. Muualla maassa ne säilyttivät hyvin asemansa. Parlamenttivaaleissa keskustan suhteellista kannatusta nakertanevat myös ulkomailla asuvat 56 500 Viron kansalaista, joilla ei ollut kuntavaaleissa äänioikeutta.
Parlamenttia (riigikogu) valittaessa edellä kerrotut seikat keikauttanevat valtaa keskustapuolueelta oikeistolle, sosiaalidemokraateille ja vihreille.

Viron poliittinen kartta on muotoutunut vaali vaaleilta selkeämmäksi uudelleen itsenäistymisen jälkeen. ”Toisen tasavallan” alkuvuosina puoluekenttä oli sekava, nykyistäkin vahvemmin henkilösidonnainen ja poliittista ryhmiä oli kymmeniä. Istuvassa riigikogussa on edustajia enää kuudella puolueella. Käytössä on viiden prosentin äänikynnys.

Puoluekenttä ei liene kaikilta osiltaan vakiintunut. Kuntavaaleissa Viron kansanpuolue (Eesti Rahvaliit) koki murskatappion ja katosi käytännössä kokonaan puoluekartalta. Vuoden 2011 vaalien jälkeen parlamentissa on ehkä enää viisi puoluetta: Reformipuolue, keskustapuolue, kahden oikeistopuolueen liitto IRL, sosiaalidemokraatit ja vihreät. Tulevaisuus herättää kysymyksiä: Onko Savisaaren keskusta Viron venäläisvähemmistön puolue myös tulevaisuudessa? Mitä tapahtuu 59-vuotiaan Savisaaren uran jälkeen?

Viron venäläisten uusi sukupolvi on pian yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta sopivassa iässä. He näkevät toisenlaisen Viron kuin heidän neuvostovallan aikana varttuneet vanhempansa. Viro on EU-maa, ja Venäjän kehitys ontuu yhä. Kasvaako uusi sukupolvi nykyisten virolaispuolueiden kannattajiksi vai viriääkö jotain uutta pinnan alla?

Yksi tulevaisuuskuva on se, että maahan perustetaan jossain vaiheessa uusi Suomen Ruotsalaista kansanpuoluetta ainakin etäisesti muistuttava kieli- ja kulttuuripuolue. Nykyinen pienenpieni Viron venäläisten puolue (Vene erakond Eestis) sai vuoden 2007 riigikogun vaaleissa vain 1 084 ääntä (0,2%). Uuden Viron venäläisen sukupolven kansanpuolue voisi hyvinkin nousta vaikutusvaltaiseen asemaan. Sillä voisi olla tärkeä sillanrakentajan rooli muun muassa Viron haasteellisissa idänsuhteissa. Tähän ajatukseen moni virolainen ystäväni suhtautuu hyvin skeptisesti.

Teksti Matti Niirainen

Kirjoittaja on Pro Estonia -verkkolehden päätoimittaja Helsingissä.

Keskustelu

Viron ja erityisesti Latvian ongelma on, että valtiolta puuttuu taloudellinen pohja toimia itsenäisenä. EU:sta ja Natosta ei näytä tässä asiassa olevan paljon apua. Edessä on elintason selvä lasku ja konkurssiaallot. Ja ainakin Latviassa vakavat levottomuudet ja ehkä jopa anarkia.

Venäläisväestöt muodostavat näissä maissa arvaamattomat tekijät, jotka ovat paljon vakavampia kuin tässä artikkelissa kuvataan.

Jaa, en ole ihan noin negatiivinen kuin P. Lahti.

Viron, Latvian ja Liettuankin valtiot on luotu uusliberalismin sääntöjen mukaan. Eli valtion rooli on mahdollisimman pieni. Se tarkoittaa toisaalta sitä, että valtiolla ei juurikaan ole ylimääräistä rahaa käytettävissä. Mutta ei se silti tarkoita, että Viro tai Latvia eivät voisi toimia taloudellisesti itsenäisinä.

Venäläisvähemmistö todellakin on arvaamaton tekijä. Mikäli heistä ei onnistuta tekemään tasaveroisia yhteiskunnan jäseniä niin jo lähitulevaisuudessa edessä voi todellakin olla yllättäviä ongelmia.

Viimeaikaisten tuulien valossa on varsin epäilyttävää, että maassa on noin paljon virolaisvastaisia aineksia.