Ahtisaari ja ystävän kirje: Luotiinko puoluelain säätämisen myötä liian kompaktit puoluekoneistot?

Mielipide 10.11.2011 17:00

Olen Matkalla. Martti Ahtisaaren tarina -kirjassa mainittu ystävän kirjeen kirjoittanut vasemmistolainen osuustoimintajohtaja.

En ollut lukenut kirjaa, enkä tiennyt että ”ystävän kirje” -jupakka on selostettu kirjassa ennen kuin nykyinen tasavallan presidentti hiljattain satunnaisen tapaamisen yhteydessä kiinnitti siihen huomioni. Tarina onkin selostettu kirjassa pääosiltaan ilmeisen oikein, mutta minun kirjeestäni ja sitä myöten ajatuksistani annettu kuva on virheellinen.

Toivoin kirjeessäni puolueiden uudistumista, mutta vaatimus puolueiden alasajosta, jonka referaatti virheellisesti väittää esityksekseni, on mahdollisimman kaukana mielipiteistäni.

Pohdiskelin kirjeessäni puoluekuria ja siinä yhteydessä totesin, että ennen puoluelain säätämistä vuonna 1969 valitsijayhdistykset asettivat ehdokkaat vaaleihin. Valitsijayhdistykset saattoivat liittyä samanmielisten yhdistysten kanssa vaaliliitoiksi ja valitut edustajat eduskuntapuolueiksi. Poliittiset kansalaisjärjestöt toimivat yleisen yhdistyslain puitteissa.

Arvuuttelin, luotiinko puoluelain säätämisen myötä liian kompaktit puoluekoneistot ja keskitettiinkö niille liikaa valtaa. Olisiko vanhan lain pohjalta eteneminen tukenut keskustelevamman ja kansalaisyhteiskuntaa voimaannuttavamman poliittisen kulttuurin kehittymistä?

Aihe on edelleen ajankohtainen: liiallinen puoluevalta ja toisaalta äänestäjäkunnan vieraantuneisuus on totta, ja niiden seurauksena populismi on yleistynyt politiikan tyylilajina.

Aiheesta lisää
”Seuraavaksi se kusee Sdp:n lipun päälle” ja yöllinen retki salaiseen asevarastoon (Suomenkuvalehti.fi 20.10.2011)