Venäjän ”kaksinkertainen kirjanpito”: Loppujen lopuksi moraalia ei ole olemassakaan
Ei ole muistomerkkejä
Babi Jarin päällä
jyrkkä rinne
karkeaa hautapaatta.
Nämä säkeet kirjoitti vuonna 1961 neuvostorunoilija Jevgeni Jevtušenko runossaan Babi Jar (suom. Pentti Saaritsa). Ja niin tosiaan on, minkäänlaista muistomerkkiä ei oltu rakennettu paikkaan, jossa syyskuussa 1941 surmattiin yli 33 000 juutalaista.
Silloin saksalaiset ampuivat suurimman osan Kiovan juutalaisista Babyn Jar -nimisessä rotkossa Kiovan ulkopuolella. Naisia, lapsia ja vanhuksia pakotettiin rotkon pohjalle, heidät komennettiin makaamaan jo kuolleiden uhrien päälle ja teloitettiin niskaan ampumalla.