Veikko Saksi: Evakkojen oikeuksia rajoitetaan

Mielipide 30.1.2011 16:01

Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin ukaasi 9.1.2011 määritti federaatiolle 380 syvää raja-aluetta. Päätös tyrmistytti. Ulkoministeriö luki ukaasista vasta Pro Karelian tiedotteesta 10.1.2011. Ukaasissa on kolme ongelmaa: vastavuoroisuus, ulkomaalaisostojen turvallisuusvaikutukset ja evakkojen omaisuuden takaisinsaantioikeus, ns. restituutio-oikeus.

Suomi ei ollut varautunut vuoden 2001 maalain muutoksiin.Venäjällä kiinteistöjä ovat maakiinteistöt, maankamaran alueet, rakennukset ja rakennelmat, rakennuksissa ja rakennelmissa sijaitsevat tilat, huoneistot, huoneet, tuotantolaitokset omaisuuskokonaisuuksina ja keskeneräiset rakennuskohteet.

Esimerkiksi huoneistoja ja huoneita voi ostaa, kuten eräitä rakennuksia ja rakenteita. Maakiinteistöjä ei voi ostaa, mutta niitä voi vuokrata, mutta ei raja-alueella. Venäläisillä on oikeus ostaa Suomesta kiinteistöjä ja kulkea maassa vapaasti. Suomalaisilla ei vastaavaa oikeutta raja-alueella ole.

Vastavuoroisuuden puute ei rajoitu vain ostoihin. Raja-alueelle tulee mahdollisesti kulkurajoituksia, jolloin evakot eivät pääse vapaasti käymään sukujensa omistamilla kiinteistöillä. Kansalaistoimintaa raja-alueella mahdollisesti rajoitetaan. Kotikyliin tutustuminen, hautausmaiden kunnostaminen ja muu kotiseututyö tullevat nykyistä ongelmalliseksi.

Venäläiset ovat Suomesta ostaneet useita kiinteistöjä turvallisuuden kannalta arveluttavista paikoista. Ostoihin liittyy usein epävarmuus todellisesta ostajasta, kun käytetään offshore-yhtiöitä. Ostajien selvittely on tuonut esille ketjuja, joista osa päätyy pääministeri Vladimir Putiniin ja hänen lähipiiriinsä. Osaan kiinteistöistä liittyy rahanpesua. Venäjän korruptio on suurempi kuin koskaan aikaisemmin, mikä näkyy ostoissa.

Venäjän politiikkaan kuuluu ulkoisten uhkien etsiminen. Ukaasi kertoo, että maan sisäiset vaikeudet ovat lisääntyneet ja rajoja pitää ”varmistaa”. Onko sotilasdoktriinilla vaikutusta? Venäjä suojelee missä tahansa asuvia venäläisiä ja varaa oikeuden ennalta ehkäisevään sotilaalliseen iskuun. Raja-asiat ovat FSB:n toimialaa, joka on pääministerin nyrkin alla. Onko ukaasi taktinen sisä- ja vaalipoliittinen temppu? Vain onko päämotiivina vallankäytön pysyvyys?

Kun Neuvostoliitto pakkoluovutti Suomelta 45 000 neliökilometrin alueen, raja siirtyi, mutta omistusoikeudet eivät siirtyneet. Restituutio-oikeus ilmaistaan YK:n Pinheiron periaatteissa: ”Jokaisella pakolaisella on oikeus palata kotiinsa ja saada omaisuutensa takaisin”. Oikeus taataan kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa 1900-luvun vaihteesta alkaen. Pariisin rauhansopimus oli väkivaltasopimus, mutta siinäkään ei evakkojen restituutio-oikeutta kumottu. Ukaasi loukkaa restituutio-oikeuden toteutumista.

Venäläisostojen kieltäminen olisi rasistinen päätös. Ostot voidaan tehdä luvanvaraisiksi. Jos kiinteistö on turvallisuusuhka, esimerkiksi suuren viestimaston tai koelentokeskuksen vieressä, lupaa ei myönnetä. Jos ostajasta ei saada varmuutta tai häntä epäillään rahanpesusta, lupaa ei myönnetä. Jo tehdyt kaupat tulee mitätöidä, jos asiat eivät ole kunnossa.

Venäjä hakee WTO:n jäseneksi ja viisumivapautta. Näitä ei tule myöntää, ennen kuin vastavuoroisuus ja restituutio-oikeus ovat toteutuneet. Raja-aluekysymykseen tulee saada EU:n tuki, sillä ukaasi koskee useita EU-maita. Uuteen hallitusohjelmaan on saatava määräys vastavuoroisuudesta tai ulkomaalaisostojen tekemisestä luvanvaraisiksi. Pakkoluovutetulla alueella olevien suomalaisten evakkojen omaisuuden restituutio-oikeus on turvattava. Oikeusvaltio-Suomen periaatteisiin ei voi kuulua välinpitämättömyys omien kansalaisten kansainvälisillä sopimuksilla suojattujen laillisten oikeuksien rikkomisesta.

Teksti Veikko Saksi.

Kirjoittaja on Karjalan Kuvalehden ja Pro Karelia -verkkolehden päätoimittaja.