Guggenheim: Kiinteistöyhtiö museon rakennuttamista varten

Hyödynsaajien velvollisuus on osallistua myös riskien kantamiseen, kirjoittavat Thomas Wallgren ja Johan Holmberg.
Mielipide 20.1.2014 13:48
Thomas Wallgren ja Johan Holmberg - avatar
Wallgren on Helsingin kaupunginvaltuutettu (sd) ja Helsingin taidemuseon johtokunnan puheenjohtaja. Holmberg on KTM Espoosta.

Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä, mutta Guggenheim-hankkeen rahoitus on yhä vielä ratkaisematta.

Esitettyjen rahoitusmallien perusteella voimme syystäkin kysyä, kuinka houkutteleva on partneri, joka kieltäytyy osallistumasta hankkeen investointikustannuksiin.

Kuinka reilu on liikekumppani, joka heti haluaa ison lisenssimaksun ja tämän jälkeen vuosittaisen management feen mutta joka ei osallistu riskien kantamiseen?

Guggenheim-säätiö ja Boston Consulting Group ovat raportissaan esittäneet neljä eri vaihtoehtoa museohankkeen rahoittamiseksi, joissa kaikissa julkinen sektori vastaa rakennusinvestoinneista. Raportin peruajatus näyttää olevan, että valtiolla ja kunnilla on ylimääräistä löysää rahaa,  joka vain odottaa sopivaa käyttökohdetta.

Boston Consulting Group näyttää myös unohtaneen Amos Andersson säätiön Lasipalatsiin kaavaileman uuden museohankkeen, joka ei perustu julkiseen rahoitukseen.

 

Koska esitetyissä rahoitusmalleissa on puutteita, tarvitaan realistisempi vaihtoehto. Siksi ehdotamme seuraavia periaatteita sovellettavaksi Guggenheim-hankkeessa:

  1. Museon rakennuttamista varten perustetaan kiinteistöyhtiö, jonka osakepääoma on 150 miljoonaa euroa.
  2. Hankkeesta hyötyvät tahot tekevät kukin pääomapanostuksia kiinteistöyhtiöön.
  3. Pääomapanostuksen suuruus määräytyy kyseisen liiketahon saaman 10 vuoden nettokassavirran perusteella.

Tämän perusteella esimerkiksi Guggenheim-säätiön pääomapanostuksen suuruudeksi määräytyisi: lisenssimaksu + 10 vuoden hallintopalkkiot = 33 miljoonaa euroa. Tällöin säätiö rahoittaisi karkeasti neljänneksen varsinaisista rakennusinvestoinneista.

Oleellista on hankkeen hyödynsaajien velvollisuus osallistua investointikustannuksiin ja rakentamisen riskien kantamiseen.

Varsinaista museotoimintaa voidaan toki harjoittaa yleishyödyllisen säätiön kautta, mutta rakentamisen pitää tapahtua erikseen perustettavan kiinteistöyhtiön kautta. Hankkeen keskeisten toimijoiden on oltava kyseissä yhtiössä mukana.

Näin varmistetaan, että kaikilla on yhteinen tavoite ja että uudesta kauniista museosta tulee myös rakennuskustannuksiltaan järkevä, rakenteeltaan energiatehokas ja tilaratkaisultaan muuntojoustava.

Käsityksemme mukaan pääperiaatteena niin Helsingin kaupungin kuin muiden kuntienkin liikekumppanuuksissa tulee olla, että kaikki kumppanit, jotka saavat hankkeesta taloudellista hyötyä, myös osallistuvat sen investointikustannuksiin.

 

Helsingin Eteläsatama on loistava paikka uudelle näyttävälle museorakennukselle, mutta onko museon oltava juuri Guggenheim? Entä onko ulkokuori eli rakennus tärkeämpi kuin itse museotoiminta?

Helsingin taidemuseon, Checkpoint Helsingin, Arkkitehtuurimuseon ja muiden kotimaisten tahojen osaaminen ja kansainväliset yhteydet saattavat tarjota paremman  pohjan suomalaisen kuvataiteen kukoistukselle kuin Guggenheimin sinänsä ansiokas, mutta kallis hanke.