Vaalit Etelä-Ossetiassa: Ehdokas sai eniten ääniä - ja hävisi

Profiilikuva
Etelä-Ossetia
Teksti
Susanna Niinivaara
Kirjoittaja on lehdistövirkamies Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa. Mielipiteet ovat kirjoittajan omia.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Alkutalvesta 2009 tapasin Etelä-Ossetian pääkaupungissa Tšinvalissa Alla Dzhiojevan. Entinen opetusministeri odotti kotiarestissa oikeudenkäyntiä, häntä epäiltiin ministeriaseman väärinkäyttämisestä.

Keittiön pöydän ääressä Dzhiojeva puhui rauhallisesti, niin kuin tilanteeseensa levollisesti suhtautuva ihminen tekee. Dzhiojevan mukaan kaikki syytteet olivat tekaistuja. Vaikeudet johtuivat siitä, että hän oli rohjennut arvostella presidentti Eduard Kokoitya.

Dzhiojeva oli odotellut oikeudenkäyntiä jo yli vuoden. Hän oli kotiarestissa myös Georgian ja Venäjän välisen sodan aikana elokuussa 2008, kun Tšinvalissa taisteltiin.

Varmuuden vuoksi pikainen kertaus: Georgian ja suurimman osan maailmaa mielestä Etelä-Ossetia on yhä osa Georgiaa. Venäjä tunnusti Etelä-Ossetian ja niin ikään Georgiaan kuuluvan Abhasian itsenäiseksi lyhyen Georgiaa vastaan käymänsä sodan päätteeksi elokuussa 2008.

Dzhiojeva oli ennen kannattanut Venäjän tukemaa presidenttiä Kokoitya. Entinen ministeri muisteli, miten he olivat luvanneet korjata edeltäjien virheet, lopettaa klaanien vallan ja tehdä Etelä-Ossetiasta lakeja kunnioittavan paikan.

Dzhiojeva käytti värikästä kieltä. Hän kertoi Kokoityn kanssa luvanneensa kansalle jopa sen, että heidän päälleen saa sylkeä, jos lupaukset petetään.

Lupauksia ei pidetty. Korruptio rehotti. Sodan jälkiä ei korjattu. Talvella kansa paleli. Yhä useampi valitsi elämän Venäjän puolella Pohjois-Ossetiassa.

Kokoity vaiensi kriittiset äänet ympärillään. Dzhiojeva kertoi, että Kokoityn suku uhkaili väkivallalla. Dzhiojevan pojalle sanottiin: “Haluatko, että tuon äitisi pään eteesi.”

Seuraavaksi kuulin Dzhiojevasta 2011. Hän oli ehdokkaana Etelä-Ossetian presidentiksi. Ajattelin, ettei Dzhiojevalla ole mahdollisuuksia. Toisin kävi.

Venäjän ja Etelä-Ossetian väistyvän presidentin Kokoityn tukema ehdokas, hätätilaministeri Anatoli Bibilov hävisi vaalit. Voiton vei Kokoitya vastaan kampanjoinut Dzhiojeva.

Tai niin Dzhiojeva ainakin vaalien toisen kierroksen ääntenlaskun perusteella kuvitteli, sillä hän sai enemmän ääniä. Etelä-Ossetian korkein oikeus julisti vaalituloksen mitätöidyksi, sillä oikeuden mukaan vaaleissa oli liikaa epäselvyyksiä.

Dzhiojevan kannattajat painuivat katumielenosoituksiin vaatimaan oikeutta ja valitsemaansa presidenttiä valtaan. Turhaan. Korkein oikeus määräsi uudeksi presidentinvaalipäiväksi 25. maaliskuuta ja eväsi Dzhiojevalta oikeuden osallistua niihin.

Dzhiojeva ei luovuttanut. Hän neuvotteli virkaatekevän presidentin Vadim Brontsevin kanssa siitä, että tämä luovuttaisi vallan Dzhiojevalle. Dzhiojeva suunnitteli virkaanastujaisia helmikuun 10. päiväksi.

Helmikuun 9. päivänä poliisit tekivät etsinnän Dzhiojevan puoluetoimistoon ja yrittivät viedä hänet kuulusteluihin. Kertomukset siitä, mitä tarkkaan ottaen Dzhiojevan poliisin kohtaamisessa tapahtui, ovat ristiriitaisia ja epäselviä. Lopputulos oli kuitenkin se, että sairaskohtauksen saanut Dzhiojeva kiidätettiin sairaalaan.

Lääkärit ovat kertoneet Dzhiojevan tilan olevan vakava, mutta vakaa. Avustajan mukaan Dzhiojevan tila romahti poliisitutkinnan aikana.

Tavatessamme Alla Dzhiojeva mietti kotimaansa kohtaloa jotenkin haikeana. Dzhiojeva rakasti Ossetiaa, joka hänelle oli pyhä ja itsenäinen valtio. Sama mitä muut ajattelivat.

Jollain surumielisellä tavalla häneltä löytyi myös ymmärrystä – vaikka ei hyväksyntää – lupauksensa syöneille poliitikoille.

“Myrskyn aikana annetut lupaukset unohtuvat niin kovin nopeasti, kun sää tyyntyy”, Dzhiojeva sanoi.

Ja osuvasti sanoikin.