Elämä lyhyt, tuotanto pitkä

Kolumni 09.11.2018 06:00
Tuomas Kyrö

Kirjailija Arto Paasilinnan henki leijui vahvana WSOY:n käytävillä, kun vuonna 2000 löysin kustantamoon. Kirjahyllyt ja rivien välit kertoivat, että hänen kirjojensa myynnillä kustannetaan kaltaisteni esikoisten romaanitekeleet.

Ne olivat vanhan liiton viimeisiä vuosia. Väkevä viina oli vastikään poistunut kustantamon juhlista, mutta vielä sitä ei ollut korvattu teellä ja kurkkuleivillä. Kustantamon kesärientoihin kuuluivat huuto, humala ja kirves. Arto Paasilinna ei viihtyisi maailmassa, jossa juostaan eikä juoda.

 

1990-luvun puolivälissä työskentelin näytelmäagentuurin kirjastossa monistaja-postittajana. Arkistossa eteeni sattui tilityskuitteja, jotka räjäyttivät käsitykseni kirjailijan mahdollisuuksista.

Kirjailija kirjoittaa romaanin, dramaturgi dramatisoi sen ja teatteri esittää. Kirjailijalle maksetaan tästä tekijänoikeuspalkkio, olipa hän kesämökillään tai nukkumassa. Mökkien määrä riippuu esitysten määrästä.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tuomas Kyrö

Kirjoittaja on kirjailija.

Sisältö