Tiuri: EU:n ilmastopolitiikka on susi

Profiilikuva
ilmastonmuutos
Teksti
SKnetin toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

EU väittää ilmastopolitiikkaansa edelläkävijäksi. Todellisuudessa se ei estä ilmastonmuutoksen etenemistä vaan tulee kalliiksi jäsenmaille ja vähävaraisille kansalaisille.

Politiikan taustalla ovat Greenpeace, Maan ystävät ja äärivihreät. Energia-asiantuntijoita ei ole kuultu, vaikka energian tuotanto ja käyttö ovat pääsyynä ilmaston lämpiämiseen.

Päätöksiä tehdään selvittämättä edes ilmiselviä seuraamuksia. Päästökaupasta päättäneet hämmästyivät, kun se johti ydin- ja vesivoimayritysten suuriin “windfall”-voittoihin! Nyt voittoja yritetään tavoite unohtaen peruuttaa. Uusi päästöoikeuksien huutokauppa pahentaa tilannetta ja lisää epävarmuutta energiainvestointeihin.

EU vaatii, että liikenteen polttoaineista osa on biopohjaisia. Elinkaarianalyysi osoittaa, että peltoperäiset biopolttonesteet ovat tehottomia päästöjen vähentämisessä. USA:n maissietanoli vähentää päästöjä vain 12 prosenttia ja Suomen ohraetanoili ja rypsidiesel lisäävät päästöjä. Biopolttonesteiden vuoksi viljan hinta ja nälkäänäkevien määrä maailmassa on noussut.

EU esittää nyt, että uusiutuviksi lasketaan vain biopolttonesteet, jotka vähentävät päästöjä ainakin 35 prosenttia. Silloin maailman liikenteen kasvaessa 1,5-kertaiseksi päästöt nousevat entiselleen.

EU ei ole ottanut huomioon tekniikan kehitystä. Hybridiautot ladattavine akkuineen vauhdittavat sähköautojen tuloa. Sähköauto kuluttaa energiaa vain kolmasosan verrattuna polttomoottoriautoon. Suomen henkilö- ja pakettiautoliikenne sähköistettynä vaatii 8 TWh eli 1 000 megawatin ydinvoimalan. Kasvihuonekaasupäästöjä ei tule lainkaan, ei myöskään pienhiukkasia. EU haluaa kuitenkin rajoittaa sähkön kulutusta. Mieluimmin käytetään öljy- ja puupohjaista energiaa kolminkertainen määrä.

EU uskoo, että päästöt vähenevät kun niin päätetään. Päästöjen on 2020 mennessä vähennyttävä 20 prosenttia. Pääosassa on uusiutuva energia, jonka osuuden energiasta on noustava 20 prosenttiin eli kaksinkertaiseksi. Päätökset eivät toteudu, koska ei ole otettu huomioon uusiutuvan energian kalleutta ja riittämättömyyttä eikä energiajärjestelmien muutoshitautta. Ruotsissa päätettiin 1980 luopua ydinvoimasta ja lisätä tuuli- ja aurinkovoimaa. Nyt lähes 30 vuotta myöhemmin ydinvoima on kasvanut kolminkertaiseksi 44 prosenttiin sähköstä. Tuulisähkön osuus on yksi prosentti ja aurinkosähkön 0,7 promillea.

Ilman ydinvoimaa maailman päästöt olisivat 10 prosenttia nykyistä suuremmat.

EU:n uusiutuvan energian tavoite vaatii biomassan, muun muassa puun käytön lisäämistä moninkertaiseksi. Päästöt kasvaisivat, sillä bioenergia ei enää olisi uusiutuvaa, koska käyttö ylittäisi jatkuvasti kasvun. Kuitupuuta vietäisiin syöttötariffin kannustamana Suomesta ja Venäjältä Keski-Eurooppaan poltettavaksi.

EU:ssa myös tuulivoimaa olisi lisättävä runsaasti jopa kolmasosaan sähköstä. Silloin tuulen kiihtyessä kaikki sähkö saataisiin tuulesta. Muut voimalat pitäisi pysäyttää. Ne olisivat tyhjäkäynnillä odottamassa, sillä vesivoimaa ei riitä säätövoimaksi, koska suuria vesivoimaloita ei saa rakentaa. Sähköstä tulisi heiluvaa.

Ydinsähköön verrattuna tuulisähkön hinta on kaksinkertainen, joten EU haluaa tukea sen lisäämistä syöttötariffilla. Siksi Saksan tuulimyllyjen keskiteho on vain 20 prosenttia huipputehosta, kun parhailla paikoilla valtamerien rannikoilla keskiteho voi olla 35 prosenttia huipputehosta. Suomi ei ole tuulivoimalle edullinen maa. Siksi olisi oikein, että tuulisähkön tukemista haluavat maksaisivat sähkölaskunsa kaksinkertaisina.

EU:n ilmastopolitiikan seurauksena pienhiukkaspäästöt kasvaisivat, kun polttamalla tuotettua energiaa tulisi lisää. Maailman terveysjärjestön mukaan Euroopassa polttovoimaloiden ja polttomoottorien pienhiukkaset aiheuttavat joka vuosi 350 000 kuolemaa. Omakotitalojen lämmittäminen puulla ja pelleteillä lisää pienhiukkasia mutta ei vähennä kasvihuonekaasupäästöjä metaanipäästöjen takia.

Kirjoittaja on professori emeritus.

Teksti
Martti Tiuri
SK 50/2008 (ilm. 12.12.2008)