Tiuri: EU:n ilmastopolitiikka hakoteillä

Mielipide 24.1.2008 12:57

EU:n ilmastopolitiikka hillitsee huonosti ilmastonmuutosta, arvioi professori Martti Tiuri SK:lle kirjoittamassaan puheenvuorossa. Oletko kirjoittajan kanssa samaa mieltä?

Tiuri viittaa kirjoituksessaan haastatteluun, jossa energiaprofeesori Peter Lund esittää, että uusiutuvan energian käyttöä Suomessa voidaan selvästi lisätä (SK 3/2008). Osansa Tiurin kritiikistä saa myös Osmo Soininvaara, jonka mukaan EU:n innokkuus bioenergian säästämisessä voi nostaa ilmastopolitiikann hintaa (SK 50/2008).

Tutustu aiheeseen ja kerro mitä mieltä olet. Seuraavassa katkelma Tiurin puheenvuorosta:

”Politiikasta ovat vastuussa EU:n vihreät virkamiehet ja poliitikot. Suomen vihreät ovat tietenkin ohjelman takana. Osmo Soininvaara (SK 50/2007) uskoo EU:n olevan johtavassa asemassa maailman ilmastopolitiikassa. Peter Lund (SK 3/2008) väittää, että EU:n päätösten toteuttamisessa on kysymys vain tahdosta.

Lund on polttokennojen ja aurinkoparien tutkija. Hän on toiminut EU:n komission energia-asioiden neuvonantajaryhmän puheenjohtajana 2003-2006 ja on siten osaltaan vastuussa EU:n energiapolitiikasta. Lundin mukaan uusiutuvan energian lisääminen Suomessa kymmenellä prosenttiyksiköllä on helppoa. Kolmannes lisäyksestä olisi tuulisähköä ja kaksi kolmannesta bioenergiaa.

Asiantuntijoiden mukaan Suomeen voitaisiin rakentaa merituulisähköä 2 000 megawattia. Lundin kaavion toteuttamiseksi tuulisähköä vuonna 2020 tarvittaisiin 7 000 megawattia. Keskiteho jäisi neljäsosaan huipputehosta ja vesivoimaa pitäisi lisätä säätövoimaksi. Tuulisähkö maksaisi 12 miljardia euroa. Yhdellä 3-4 miljardin hintaisella ydinvoimalalla päästöt vähenisivät yhtä paljon.

Bioenergian lisäämiseksi tarvittaisiin vastaavasti 12 miljoonaa kiintokuutiometriä lisää metsähaketta. Nykykäyttö huomioon ottaen tarve 2020 olisi kaksinkertainen verrattuna asiantuntijoiden arvioimaan maksimimäärään, jolla teollisuuden raaka-aineen saanti ei vaaraantuisi ja metsien käyttö olisi kestävää. Ruokohelpeäkin on esitetty bioenergiaksi, mutta ruokohelpihehtaarilta maksetaan maataloustukea 500 euroa, ja sadon energia-arvo on vain hieman yli 100 euroa. Ylimääräiset pellot tulisi istuttaa metsiksi, jolloin ne kasvaessaan sitoisivat hiilidioksidia ja myöhemmin lisäisivät puunkäyttöä.”

Lue koko kirjoitus SK:sta 4/2008.

Aiheesta lisää
Ilmastoraportti ei yllätä tutkijoita (SK 5/2007)
Ilmastopuheista päästävä tekoihin heti
Ilmatopaneelin puheenjohtaja, professori Martin Parryn haastattelu (SK 17/2007)

IPCC:n neljäs arviointiraportti ilmastonmuutoksesta (Osa1) (pdf)

Tietoa ilmastonmuutoksesta
Ympäristö ja kehitys
Ilmastonmuutos.info
Ympäristöministeriö
Ilmatieteen laitos
Maailman luonnonsäätiö
Elonkierto
Wikipedia
Kestävä kehitys
Liikenne- ja viestintäministeriö
Euroopan Unioni
Yhdistyneet kansakunnat
Ilmasto.org
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
Dodo ry