Tiuri: EU:n ilmastopolitiikka hakoteillä

SKnetin toimitus
Mielipide 24.1.2008 12:57

EU:n ilmastopolitiikka hillitsee huonosti ilmastonmuutosta, arvioi professori Martti Tiuri SK:lle kirjoittamassaan puheenvuorossa. Oletko kirjoittajan kanssa samaa mieltä?

Tiuri viittaa kirjoituksessaan haastatteluun, jossa energiaprofeesori Peter Lund esittää, että uusiutuvan energian käyttöä Suomessa voidaan selvästi lisätä (SK 3/2008). Osansa Tiurin kritiikistä saa myös Osmo Soininvaara, jonka mukaan EU:n innokkuus bioenergian säästämisessä voi nostaa ilmastopolitiikann hintaa (SK 50/2008).

Tutustu aiheeseen ja kerro mitä mieltä olet. Seuraavassa katkelma Tiurin puheenvuorosta:

”Politiikasta ovat vastuussa EU:n vihreät virkamiehet ja poliitikot. Suomen vihreät ovat tietenkin ohjelman takana. Osmo Soininvaara (SK 50/2007) uskoo EU:n olevan johtavassa asemassa maailman ilmastopolitiikassa. Peter Lund (SK 3/2008) väittää, että EU:n päätösten toteuttamisessa on kysymys vain tahdosta.

Lund on polttokennojen ja aurinkoparien tutkija. Hän on toiminut EU:n komission energia-asioiden neuvonantajaryhmän puheenjohtajana 2003-2006 ja on siten osaltaan vastuussa EU:n energiapolitiikasta. Lundin mukaan uusiutuvan energian lisääminen Suomessa kymmenellä prosenttiyksiköllä on helppoa. Kolmannes lisäyksestä olisi tuulisähköä ja kaksi kolmannesta bioenergiaa.

Asiantuntijoiden mukaan Suomeen voitaisiin rakentaa merituulisähköä 2 000 megawattia. Lundin kaavion toteuttamiseksi tuulisähköä vuonna 2020 tarvittaisiin 7 000 megawattia. Keskiteho jäisi neljäsosaan huipputehosta ja vesivoimaa pitäisi lisätä säätövoimaksi. Tuulisähkö maksaisi 12 miljardia euroa. Yhdellä 3-4 miljardin hintaisella ydinvoimalalla päästöt vähenisivät yhtä paljon.

Bioenergian lisäämiseksi tarvittaisiin vastaavasti 12 miljoonaa kiintokuutiometriä lisää metsähaketta. Nykykäyttö huomioon ottaen tarve 2020 olisi kaksinkertainen verrattuna asiantuntijoiden arvioimaan maksimimäärään, jolla teollisuuden raaka-aineen saanti ei vaaraantuisi ja metsien käyttö olisi kestävää. Ruokohelpeäkin on esitetty bioenergiaksi, mutta ruokohelpihehtaarilta maksetaan maataloustukea 500 euroa, ja sadon energia-arvo on vain hieman yli 100 euroa. Ylimääräiset pellot tulisi istuttaa metsiksi, jolloin ne kasvaessaan sitoisivat hiilidioksidia ja myöhemmin lisäisivät puunkäyttöä.”

Lue koko kirjoitus SK:sta 4/2008.

Aiheesta lisää
Ilmastoraportti ei yllätä tutkijoita (SK 5/2007)
Ilmastopuheista päästävä tekoihin heti
Ilmatopaneelin puheenjohtaja, professori Martin Parryn haastattelu (SK 17/2007)

IPCC:n neljäs arviointiraportti ilmastonmuutoksesta (Osa1) (pdf)

Tietoa ilmastonmuutoksesta
Ympäristö ja kehitys
Ilmastonmuutos.info
Ympäristöministeriö
Ilmatieteen laitos
Maailman luonnonsäätiö
Elonkierto
Wikipedia
Kestävä kehitys
Liikenne- ja viestintäministeriö
Euroopan Unioni
Yhdistyneet kansakunnat
Ilmasto.org
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
Dodo ry

 

Keskustelu

Professori Tiurin lehtikirjoituksessa ”EU:n ilmastopolitiikka on hakoteillä” sanotaan viimeisessä lauseessa ”Päästöongelmat ratkeavat tulevaisuudessa, kun hiilidioksidin talteenotto on kehitetty.” Tekee mieli olla eri mieltä. Esitän seuraavassa laskelman, jota tietenkin sopii kritisoida, jos on saatavissa parempaa tietoa talteenottoprosessin energiantaseesta.
Otaksutaan, että voimalaitosprosessi käyttää happipolttoa ja hiilidioksidi nesteytetään. Hiilikilosta saadaan sähköä 43,5% hyötysuhteella n 15 MJ. Tästä kuluu hiilidioksidin nesteytykseen noin 10 % ja nestehapen valmistukseen noin 50% eli yhteensä 60%. Nämä luvut on laskettu melko ”yksinkertaisella termodynamiikalla”, enkä ihmettelisi vaikka todelliset luvut olisivat suurempiakin. Lisäksi täytyy jollakin tavalla tuottaa aiheutunut tehon menetys. (Nestehapen valmistus ja hiilidioksidin nesteytys on tietenkin syytä laskea voimalaitoksen omakäyttötehoksi) Jos sähköstä aiotaan saada entinen tuotto, niin sähkön hinnan on oltava 2,5 kertainen. Lisäksi jossakin täytyy tuottaa 60%:n tehovajaus. Hiilidioksidin jatkokäsittely, siis kuljetus ja dumppaus, vie sekin vielä sekä energiaa että vaatii mittavia investointeja.
On vaikea uskoa, että tällä tavalla voitaisiin ratkaista hiilivoimaan liittyvä ongelma.

Kun fossiilista polttoainetta käytetään, syntyy pääosin hiilidioksidia ja vettä varsin huonolla hyötysuhteella.Haluaisin nähdä laskelman, jolla edes teoreettisella tasolla voidaan saada positiivinen hiilidioksiditase teollisissa prosesseissa. Ydinvoimalla saadaan varsin nopeasti positiivinen hiilidioksiditase, vesivoimalla vähän hitaammin mutta vastaavasti kauemmin. Tuulivoima periaatteessa myös, mutta rakentamisen osuus ja käyttöikä panevat epäilemään, kääntyneekö tase koskaan positiiviseksi. Haluaisin nähdä esim. SK:ssa selkeän taulukon eri energiamuotojen kokonaistaseista hiilidioksidin ja kustannusten suhteen, liittyneenä jonkin asteen rakentamismäärän vaikutukseen maailman hiilidioksiditaseeseen.

Visioni elämisestä maapallolla:
Öljyä kulutetaan yhden vuoren sisusta/vuosi. Vuoria on 30, siis viimeistä vuorta kulutetaan 30 vuoden päästä.–Uraania kulutetaan yhden vuoren sisusta/vuosi. Vuoria on 30, siis viimeisen vuoren sisustaa kulutetaan 30 vuoden päästä.–Kivihiiltä kulutetaan yhden vuoren sisusta/
vuosi. Vuoria on 200, siis viimeistä vuorta kulutetaan
200 vuoden päästä. –Fuusioenergiaa aletaan tuottaa
vähitellen enemmän ja enemmän hajottamalla valtamerien
vettä vedyksi – ilman CO2 päästöjä vai aletaanko ?
Kuinka paljon nykyihmisen on syytä pohtia CO2 päästöjä,
jos fossiiliset öljy ja kivihiili loppuvat elämän jat-
kumisen ja maapallon jäähtymisikää ajatellen äärettömän
pian ? Kannammeko tänään huolta turhista asioista, sel-
laisista, jotka jo 30 vuoden päästä on ajateltava koko-
naan uusiksi ja suunniteltava toiselta pohjalta ?

on 200, siis viimeistä vuorta kulutetaan 200 vuoden päästä.

Tiurin pitäisi ilmeisesti opetella hieman faktoja muistakin asioista kuin ydinvoimasta. Hän väittää, että pellosta saatavan ruokohelven energia-arvo on ainoastaan 100 euroa. Ruokehelven hentaarisato on luokkaa 7 tonnia. Tästä saadaan energia, joka vastaa n. 3500 litraa kevyttä polttoöljyä. Jos Tiurin väite pitää paikkansa, niin jostakin löytyy paikka, josta voi ostaa polttoöljyä alle 3 senttiä/litra! 75 sentin litrahinnalla energia-arvoksi tulee siis jotakin aivan muuta.

Samaan aivan selvään laskuvirheeseen kiinnitin huomioni. Toivoisinkin, että Professori Tiuri tarkentaisi sitä laskelmaa, jossa hehtaarin alalta saadaan 100 euron edestä energiaa. Peltomassasta saatava energia on aina hieman epätarkka, mutta esim metaaniksi jalostettuna peltohehtaarilta pitäisi saada nestekaasuekvivalentin hinnoilla n. 850 – 900 euron tuotto. Jossain on siis virhe.

VASTAUKSIA KOMMENTTEIHIN
Hiilidioksidin talteenotto vaatii energiaa, mutta ilmeisesti sen hyödyllisyyteen uskotaan, koska eri puolilla maailmaa sitä tällä hetkellä tutkitaan innokkaasti. Rooman energiakoferensseissa sitä käsiteltiin useissa raporteissa. Tarkempaa tietoa voisi antaa Vattenfall, jolla pieni koelaitos on jo toiminnassa ja suurempaa suunnitellaan.
Uraanin loppuminen ei ole ongelma. Uraanimalmeja ei ole kannattanut etsiä, kun tunnetut varat riittävät 30-50 vuodeksi. Japanilaisen selvityksen mukaan merivedestäkin saataisiin uraania, mutta hinta olisikymmenkertainen. Kun uraanin osuus ydinsähkön hinnasta on 5- 10 %, meriuraani nostaa hinnan 50-100 prosentilla.
Järkevämpää on sijoittaa varoja hyötöreaktorien tutkimukseen ja kehittämiseen, jolloin uraania riittää tuhansiksi vuosiksi. Koelaitoksia on jo rakennettu. Tutkimusta pitäisi suunnata myös toriumia ja muita vastaavia materiaaleja käyttävien ydinreaktorien kehittämiseen.
Esittämäni ruohelven hinta on todennäköisesti energiayhtiöiden maksama hinta. Se lienee jo korkeampi, kun öljyn hintakin on noussut. Joka tapauksessa tuki on melkoinen, eikä energiaa voida jatkuvasti tuottaa tukien varassa.Metsän istuttaminen on kestävää kehitystä.

Tiurin näkemys sähkön tuotannosta on oikea, mutta bioenergian kehittäminen on tarpeellista ajoneuvopolttoaineiden korvaamiseksi kotimaisilla tuotteilla, joilla varmistetaan omavaraisuus.Myös öljypohjaisten raaka-aineiden korvaaminen lienee tarpeellista.

On vahinko, että Tiurin kaltainen perinpohjainen asiantuntija ja tutkija ei saa kannanotoilleen laajempaa julkisuutta. Hän on yksi niistä todella harvoista energiakeskustelijoista, jonka mielipiteet poikkeuksetta pohjautuvat faktohin. Teemme suuren vahingon maallemme ja Euroopalle jos annamme idealismiin pohjautuvan päätöksenteon jatkua. Ei pidä koskaan unohtaa, että vain hyvinvoiva talous pystyy huolehtimaan ympäristöstä ja silloinkin on tehtävä niitä asioita, jotka tehoavat eikä niitä jotka vain tuntuvat kivoilta jostain suuriäänisestä idealistijoukosta.

On hyvä muistaa myös, että liika teknologia kuluttaa luonnonvaroja, jotka ovat rajalliset. Takaisin hillitysti maanviljely-yhteiskuntaan. Kukin hankkikoon omalla työllään toimeentulonsa maasta. Luontoa on jo yli-käytetty hyödyksi, se ei kestä enempää.