Tiemaksut tuovat rahaa ja vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen

PUHEENVUORO: Kansalaiset liikkuisivat kestävämmin: kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä, kirjoittavat Sini Puntanen ja Niko-Matti Ronikonmäki.

Profiilikuva
HSL
Teksti
Sini Puntanen Niko-Matti Ronikonmäki
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) ehdotti huhtikuussa, että valtion liikenneverkko yhtiöitettäisiin valtion liikenneverkkoyhtiöksi ja käytöstä perittäisiin asiakasmaksuja. Tavoitteena on luoda taloudellisesti kestävä malli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen. Ministeriö tekee ehdotuksesta parhaillaan esiselvitystä. Liikenneväylien yhtiöittäminen tarkoittaisi sitä, että rahoituksessa Suomi siirtyisi suorasta budjettirahoituksesta lähemmäs ”käyttäjä maksaa” -tyyppistä ajattelua.

 

Kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta on tärkeää, että liikenneinvestointien rahoittamiseksi etsitään uusia keinoja. Selvitystyössä pitää ottaa huomioon rahoituksen lisäksi myös muut vaikutukset kuten vaikutukset liikennejärjestelmän toimintaan, ympäristöön ja kaupunkien maankäyttöön.

Käyttömaksuja maksetaan jo rautatieliikenteessä ratamaksuina ja meriliikenteessä väylämaksuina. Nyt ollaan luomassa maksujärjestelmää tieliikenteelle. Tässä Suomi seuraa kansainvälistä kehitystä. Suomi ja Viro ovat nyt ainoat EU-maat, joissa ei ole tieverkon käyttöön perustuvia maksuja. Näitä maksuja maksaa useimmiten vain raskas liikenne.

Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelman toteutuessa asiakasmaksuja kerättäisiin väyläyhtiön omistamilta väyliltä. Kadut jäisivät näillä näkymin maksujen ulkopuolelle, koska kaupungit omistavat kadut. Asiakasmaksun olisi perustuttava paikannusteknologiaan, joka erottaa valtion ja kaupunkien väylät ja niillä liikkuvat autoilijat. Käytännössä tämä tarkoittaisi satelliittipohjaisen järjestelmän luomista, joka on käyttökelpoisin teknologia paikannustiedon ja yksityisyyden suojan näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt asiaa Jorma Ollilan vetämänä vuonna 2013. Tästä laajasta selvityksestä voi ammentaa paljon nyt käynnissä olevaan selvitykseen.