Tussilla vedetyt ennusteet

Talousennusteissa ei yleensä puhuta virhemarginaaleista, vaikka kuluttajansuojan kannalta pitäisi. Suuren yleisön olisi hyvä ymmärtää näiden numeroiden epävarmuus.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Roope Uusitalo
Kirjoittaja on julkistalouden professori Helsingin yliopistossa.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nyt kun uudenvuodentinat on saatu tulkittua, on hyvä hetki perehtyä myös taloutta koskeviin ennusteisiin. Kuluvan vuoden talouskasvua koskevan ennusteen on julkaissut jo 18 eri organisaatiota. Viimeisimpänä ennustajien joukkoon liittyi Akava, jonka ensimmäinen talousennuste julkaistiin joulukuussa.

Ennustajista pessimistisin on OP-ryhmä, jonka mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 0,5 prosentilla. Optimistisin on IMF, joka ennustaa talouskasvuksi 1,5 prosenttia. Keskimääräinen ennuste bruttokansantuotteen kasvulle kuluvan vuoden aikana on noin yksi prosentti.

 

Usutimme pari vuotta sitten julkaistussa talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa ennustajia raportoimaan myös ennusteiden luottamusvälit. Puolueiden kannatusgallupeista tuttuja virhemarginaaleja ei sen jälkeenkään ole ennusteisiin ilmestynyt. Ehkä syystä, ennustaminen on epävarmaa ja virhemarginaalit suuria.