Syntyykö uusi harmaa alue, kun tutkija on myös yrittäjä? Esimerkkinä Akseli Hemminki

KOLUMNI: Akateemisen tutkimuksen perimmäinen motiivi on hyvin erilainen kuin yrityksen, kirjoittaa Tiina Raevaara.

Profiilikuva
Teksti
Tiina Raevaara
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Akseli Hemminki on tutkija, joka on tehnyt vuosia työtä kehittääkseen viruksista aseen syöpää vastaan. Läpimurron tavoittelemiseen on liittynyt tutkimustyön lisäksi traagisia ihmiskohtaloita: virushoitoa on testattu vapaaehtoisilla syöpäpotilailla. Helsingin Sanomat kertoi Hemmingin tutkimuksesta 28. lokakuuta.

Kokeelliseen, vasta kehitysvaiheessa olevaan hoitomuotoon pannaan toivo usein silloin, kun mikään muu ei auta. Karusti sanottuna potilas saa viimeisen oljenkortensa, tutkija saa mahdollisuuden kokeilla metodiaan. Moni tutkimus perustuu tavallisten ihmisten vapaaehtoisuuteen.

Korkeakouluissa tehtävältä tutkimukselta odotetaan sujuvasti kaupallistettavia ideoita.

Tutkijoiden toivotaan perustavan tutkimukseensa nojaavia firmoja. Esimerkiksi Akseli Hemminki on perustanut tutkimuslöytöjensä pohjalta kaksikin syöpähoitoja kehittävää yritystä.